Laaja pettymys hallituksen ehdotuksiin liikenteen päästöjen vähentämiseksi työsuhde-eduilla – sähköautoille ehdotettu veroetu alentaisi päästöjä alle 0,01 prosenttia
Hallituksen kaavailemat muutokset liikenteen työsuhde-etujen verotukseen ovat saaneet lausuntokierroksella moitteita kunnianhimottomuudesta.
Monet lakiesitystä kommentoineet viranomaiset, työntekijäjärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat pitävät muutosten kautta tavoiteltavaa päästöjen vähentämistä tärkeänä mutta toimia riittämättöminä.
Lakiesitys ehdottaa täyssähköautojen verotusarvojen alentamista 170 eurolla kuukaudessa vuosina 2021–2023.
Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kiinnittää huomiota siihen, että uudistuksen hyödyt olisivat niin pienet, että liikenteen päästöt laskisivat korkeintaan 0,01 prosenttia. Täyssähköautojen määrä kasvaisi arvion mukaan vain 500–600 kappaleella määräajassa.
– Esityksen kunnianhimon tasoa on tarpeen nostaa, ministeriö kirjoittaa.
LVM ehdottaa esimerkiksi, että myös tehokkaimmat ladattavat hybridit hyväksyttäisiin edun piiriin. Lataushybridien huomiointia toivovat myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ay-järjestö Akava ja Autoliitto. Akava toivoi myös entistä suurempaa veroetua ja kaasuautojen huomiointia.
Valtiovarainministeriön laatima lakiesitys ehdottaa myös sähköautojen latausedun vapauttamista kokonaan verosta vuosiksi 2021–2023.
Verovapaus koskisi täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja, ja se olisi voimassa työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä.
Lausunnoissa kolmen vuoden määräaikaa pidetään riittämättömänä. Esimerkiksi LVM sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toivovat pidempää latausetua, mutta eivät esitä tarkkaa toivetta. Työntekijäjärjestö STTK esittää edun kestoksi esimerkiksi 10 vuotta. Keskuskauppakamarin mukaan veroedut voisivat olla jopa pysyviä.
– Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden hankkiminen yritysten pysäköintihalleihin voi olla merkittävä investointi yrityksille, jolloin verokannustimien vaikuttavuus edellyttäisi sitä, että verotukselliset edut olisivat pysyviä tai vähintäänkin pitkäaikaisia, kamari kirjoittaa lausunnossaan.
Ay-liike SAK kritisoi lakiesitystä myös sen epäoikeudenmukaisesta kohdentumisesta. SAK:n mukaan esitys kohdentuu parhaiten suurituloisimpaan väestönosaan ja isoihin kaupunkeihin. Järjestön mukaan nykyään autoedun saajista 80 prosenttia kuuluu suurimpaan tulokymmenykseen ja sähköautojen latauspaikoista puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Lakiesitykseen sisältyy myös kaksi pysyvää työmatkailun veroedun muutosta ensi vuoden alusta alkaen. Työsuhdematkalipun verovapautta on tarkoitus korottaa 3 400 euroon vuodessa ja työsuhdepolkupyöräetu muuttuisi verovapaaksi 750 euroon asti vuodessa.
Useat lausunnonantajat korostavat olevansa uudistuksen hengen takana. Lausunnoissaan lakiesitykselle tukensa antavat myös muun muassa Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät.
– Näkemyksemme mukaan Suomen autokannan uudistaminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita, Suomen Yrittäjät kirjoittaa lausunnossaan.
Valtiovarainministeriö arvioi toimenpiteiden autoiluihin kohdistuvien etujen vähentävän verotuloja 23 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Matkalippu- ja polkupyöräedulle ministeriö arvioi 8,5 miljoonan euron veromenetykset vuosittain.