Korona-ajan velka näkyy hengitystiesairasteluna – liikkeellä on useita tauteja, kun eristysaikana tautikierroksia jäi välistä
Nyt maksetaan korona-ajan eristäytymisen velkaa, sillä pandemian jälkeen monia tauteja sairastetaan tavanomaista enemmän.
Suomessa liikkuu tällä hetkellä mykoplasmaa, hinkuyskää ja myös koronatapausten määrä on noussut. Lisäksi liikkeellä on niin sanottuja tavallisia flunssaviruksia. Näin listaa dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husista.
– Hengitystieinfektiot kuormittavat väestöä sairauspoissaoloina ja voivat johtaa erityisesti riskiryhmillä sairaalahoitoisuuteen. Aiemmin eri hengitystiepatogeenien aiheuttamat epidemiat ovat alkaneet selkeästi vasta syyskuussa, mutta nyt jo kesällä mykoplasman ja hinkuyskän osalta. Myös korona on vauhdittunut jo kesästä alkaen, Ruotsalainen sanoo.
Tavallisista flunssista ja räkätaudeista ei ole tilastotietoa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist huomauttaa, että suurin osa hengitystiesairauksista on nimenomaan flunssia. Hän kertoo, että mykoplasmatapauksien määrä on ollut kasvussa ja että hinkuyskässä on meneillään epidemiavuosi.
Influenssatapauksia on raportoitu vasta kourallinen, ja tauti tyypillisesti alkaakin jyllätä vasta vuodenvaihteen molemmin puolin.
– Koko elokuun aikana Suomessa todettiin ainoastaan 31 influenssatapausta, Nyqvist kertoo.
Koronatilanne on yleisesti ottaen rauhallinen, vaikka tapausmäärien nousu näkyy, Nyqvist sanoo. Syksyn edetessä ja talvea kohti mentäessä koronantapaukset oletettavasti lisääntyvät.
– Esimerkiksi jätevesiseurannassa koronatilanne on ollut valtakunnallisella tasolla lievässä nousussa heinäkuusta lähtien ja myös laboratoriovarmennetut koronatapausmäärät ovat olleet lievässä nousussa heinäkuusta lähtien.
Koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden määrä on Nyqvistin mukaan lievästi noussut heinäkuusta lähtien, mutta elokuussa nousu vaikuttaisi tasaantuneen.
Koronarokotusten tehostekierros on aloitettu tänä vuonna aiemmin kuin viime vuonna. Ensimmäiseksi rokotetta suositellaan merkittävimmille riskiryhmille eli hoivakodeissa asuville tai säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville iäkkäille ihmisille, kaikille 80 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille sekä kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille ihmisille. Ikäryhmälle 75–79-vuotiaat suositellaan rokotusta aiempia syksyjä aikaisemmin.
Viimeistään influenssarokotusten yhteydessä suositellaan koronarokotteen tehosteannosta myös täysi-ikäisille, joilla on jokin vakavan koronataudin riskiä lisäävä sairaus ja muille 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.
Nyqvistin mukaan tämänhetkisestä koronan valtavariantista ei ole viitteitä, että se aiheuttaisi vakavampaa taudinkuvaa.
Husin Eeva Ruotsalaisen mukaan koko Suomen jätevesipitoisuuksista on nähtävissä, että koronaviruspitoisuudet olivat jo elokuussa selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa edellä. Hän arvioi, että syynä voi olla viruksen muuntuminen ja epidemiapiikin puuttuminen keväältä: ihmisillä ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa, koska edellisestä rokotuskierroksesta on jo vajaa vuosi.
Ruotsalaisen mukaan viime vuonna jätevesipitoisuuden, sairaalahoitoisuuden tarpeen sekä koronakuolemien huippu oli marraskuun toisella viikolla.
– Jos tämä epidemia menee viime vuoden tavoin, olisi koronahuippu aiemmin kuin viime vuonna, esimerkiksi jo lokakuussa. Seuraavat muutamat viikot kertovat, miten epidemia etenee.
– Meillä on nyt kilpajuoksua koronarokotusten kanssa, että riskiryhmät saisivat rokotteen ennen kuin epidemia kiihtyy huippuunsa ja aiheuttaa sairaalahoitoisuuden kasvua ja kuolemia.
Viime vuonna influenssa- ja rs-virus seurasivat koronaa noin puolentoista kuukauden viiveellä. Ruotsalaisen mukaan samoin saattaa käydä tänä vuonna, kuten tapahtui myös juuri loppumaisillaan olevassa Australian korona- ja influenssaepidemiassa.
Ennen koronapandemiaa rs-virus- ja influenssaepidemiat alkoivat joulukuussa tai heti vuodenvaihteen jälkeen.
Työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen Terveystalosta kertoo, että ylähengitystieinfektioiden lisääntyminen näkyy vastaanotoilla. Terveystalon näkökulmasta tautitilanne on samanlainen ympäri Suomen.
– Yleensä tässä kohtaa vuotta ne alkavatkin lisääntyä. Koronaa on, ja näyttää, että sen oireet olisivat vähän voimakkaampia kuin viime talvena, Komulainen sanoo STT:lle.
Vaikeamman taudinkuvan vuoksi myös sairauspoissaolot ovat Komulaisen mukaan pidempiä. Hän kertoo lääkäriin hakeutuvien oireiden olevan useimmiten kuumetta, päänsärkyä, nuhaa, yskää ja kurkkukipua.
– Siihen voi liittyä vatsaoireita, lihaskipuja ja särkyjä.
Hinkuyskä– ja mykoplasmaepidemiat esiintyvät tyypillisesti 3–5 vuoden välein ja näkyvät osin siksi tänä vuonna tapausmäärien nousuna.
Ruotsalaisen mukaan hinkuyskäepidemia alkoi jo huhtikuussa ja loppunee parin kuukauden sisällä.
– Kyseessä on tartuntatautirekisteristä mitattujen tapausmäärien suhteen voimakkain epidemia sitten vuoden 1995, jolloin rekisteri aloitettiin. Osasyynä voi olla myös, että nyt on testattu hyvin sinnikkäästi ja tehty systemaattisesti tartunnanjäljitystä.
Hinkuyskärokotus annetaan lapsille, nuorille ja 25-vuotiaille. Varusmiehet saavat sen, mikäli rokotussuoja ei ole ennestään voimassa.
– Moni 25-vuotias ei tiedä, että saisi maksuttoman rokotteen perusterveydenhuollosta avopuolelta, Ruotsalainen huomauttaa.
Hinkuyskä on vaarallinen alle yksivuotiaille ja erityisesti vastasyntyneille, minkä vuoksi THL suosittikin elokuussa, että raskaana oleville annetaan hinkuyskärokotteen tehosteannos raskausviikoilla 16–32.
– Meillä on sairaalahoidossa ollut tänä keväänä alle yksivuotiaita, mutta onneksi lähes kaikki ovat olleet lyhyillä hoitojaksoilla, Ruotsalainen kertoo.
Hänen mukaansa Husin alueella myös mykoplasmatapauksia on havaittu viime vuotta enemmän. Yleensä siihen sairastuu kouluikäisiä, erityisesti 10–14-vuotiaita, mutta tänä vuonna tartuntatautirekisterissä eniten sairastuneissa Uudellamaalla on ollut myös 15–29-vuotiaita.
– Mykoplasman osalta on ollut poikkeava kesä. Se esiintyy yleensä syystalvella, mutta nyt toukokuun lopulta elokuun puolelle on ollut viikoittain nuoria aikuisia mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen vuoksi osastohoidossa, Ruotsalainen kertoo.