Ikäihmisten palveluissa muutos on mahdollinen

Viime kuukausina olen saanut olla viemässä eteenpäin hallituksen ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa uusille urille vievää kärkihanketta.

Kärkihanke on nyt tulossa toteutusvaiheeseen. Onnistuakseen se vaatii määrätietoista työtä.

Kärkihankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Jotta ne saavutetaan, on etsittävä yhtäältä nykykäytännöistä helmet ja levitettävä ne kaikkien ulottuville, toisaalta löydettävä uusia tapoja toimia.

Jotta uudella tavalla tekeminen olisi mahdollista, on myös tehtävä uudelle tilaa ja hylättävä koko joukko vanhoja tapoja. 

Minkälainen sitten on se tulevaisuuden Suomi, johon muutosta teemme?

Tiedämme, että yhä useampi sosiaali- ja terveyshuollon asiakas ja potilas on tulevaisuudessa iäkäs ihminen. Yhä useampi heistä on tilanteessa, jossa hänen ongelmansa ovat monimutkaisia, osin jopa ylisukupolvisia.

Sairauksien kirjo samoin kuin niiden hoito muuttuvat kovaa vauhtia ja haastavat ammattilaisten osaamisen ja työnjaon. Hoitamisen ympäristönä on yhä useammin ikäihmisen oma koti. Yhteistä näille haasteille on se, että niitä voidaan ratkoa vain useiden ammattilaisten yhteisellä työllä.

Toiseksi on olemassa se tulevaisuus, jonka toteutuminen on omissa käsissämme.

Hallitus haluaa varautua tulevaisuuteen toteuttamalla useita mittavia uudistuksia. Tässä ovat sote-muutos ja hallituksen kärkihankkeet avainasemassa.

Sote antaa muutokselle toimintaraamin, ja kärkihankkeet tuottavat valmista sisältöä uuteen toimintaympäristöön. 

Sote-muutoksen myötä palveluiden järjestäminen siirtyy selkeästi vahvemmille hartioille, maakuntien vastuulle.  Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy ja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja rahoitus muuttuvat.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tehtävien muutosten ansiosta tulemme kohtaamaan tulevaisuuden väistämättömät haasteet integroiduilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuilla, jossa asiakas, ei hallinto, on keskiössä.

Tulevaisuuden ammattilaiset tarjoavat toisaalta valmennusta ja tukea elämänhallintaan sekä omahoitoon, toisaalta turvaavat hyvän hoidon aina elämän loppuvaiheisiin asti. Digitalisaation mahdollisuudet on positiivisessa tulevaisuudenkuvassa saatu valjastettua koko sote-ketjun hyödynnettäviksi.

Tiedotusvälineiden kautta saamme toistuvasti kuvaa siitä, millaisia laatuongelmia on iäkkäiden palveluissa ja omaishoidossa. Huomattavasti vähemmän pääsemme lukemaan positiivisia uutisia, vaikka näitä kertomuksia on enemmän kuin paljon.

Suomessa on hyvää, keskinkertaista ja myös laadultaan huonoa vanhusten palvelua.  Hyvää on nyt kärkihanketta toteutettaessa tarmokkaasti levitettävä. Meillä on tarvetta laadun parantamiselle, mutta kärkihankkeen kautta myös aito mahdollisuus tähän.

Seuraavien kolmen vuoden ajan käsillä on historiallinen tilaisuus toteuttaa pysyvä muutos palvelujen rakenteissa ja sisällöissä sekä nostaa suomalainen iäkkäiden palvelujärjestelmä yhdeksi maailman parhaista. Samoin voimme toimia edelläkävijöinä omais- ja perhehoidon kehittäjinä.

Nyt on edettävä reippaalla myönteisellä asenteella ja näytettävä, että paremman tekeminen on mahdollista.

Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja sekä perhe- ja peruspalveluministeri.