Ministereiden luottamuksesta
Monelle tuntui viime maanantain välikysymysäänestyksessä jääneen epäselväksi mistä äänestettiin. Äänestyksessä ei ollut kyse millään tavalla oikeudellisista näkökulmista. Eduskunta ei päättänyt siitä, pitäisikö ministeri tuomita rikoksista. Se kuuluu yksiselitteisesti tuomioistuimen valtaan.
Kyseessä oli elinkeinoministeri Wille Rydmanin luottamus ja sen mittaaminen. Oliko ministeri toiminut asemansa vaatimalla tavalla tehtävissään ja tehtäviensä aikana. Jo perustuslakimme sanoo, että ministereiden pitää rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Luottamusta joko on tai sitä ei ole. Keskustan mielestä ministeri Wille Rydmanin kohdalla sitä ei ollut.
Sitä ei tuntunut olevan myöskään kokoomuksessa eikä RKP:ssa. Molemmista puolueista on viestitty, ettei Rydman voisi toimia heidän ministerinään. Molemmat puolueet vetosivat myös hallituksen jatkuvuuteen, eivätkä suoraan Rydmanin asemaan välikysymyskeskusteluissa ja mediassa.
Suomessa ei olisi tavatonta, että ministeri vaihdetaan kesken kauden. Näin on tehty monta kertaa, edellisen kerran vuosi sitten kesällä, kun ministeri Junnila joutui lähtemään. Hallitus olisi voinut jatkaa edelleen, vaikka elinkeinoministeri olisi vaihdettu toiseen. Tätä pääministeri Orpo ei halunnut tehdä ja syynä on todennäköisesti se, että perussuomalaisista on ilmoitettu, että perussuomalaiset lähtevät ja hallitus kaatuu, jos Rydman joutuu ulos ministerinpaikalta.
Kansan mandaatilla toimivien poliitikkojen pitäisi olla esikuvia ja suunnannäyttäjiä nuorille ja politiikasta kiinnostuneille.
Rydmanin käyttäytymisessä moni asia on nostattanut kansalaisten kulmakarvoja. Seksistiset viestit ja kyseenalaiset puheet alaikäisille eivät ole hyväksyttävää. Häirintä ja ahdistelu ovat aina väärin, ja niihin pitää joka ikinen kerta puuttua.
Kansanedustajat ja ministerit käyttävät Suomessa suurta valtaa ja tätä valta-asemaa ei saa käyttää väärin. Kansan mandaatilla toimivien poliitikkojen pitäisi olla esikuvia ja suunnannäyttäjiä nuorille ja politiikasta kiinnostuneille.
Pidän myös kummeksuttavana suomalaisen oikeuslaitoksen ja syyttäjän kyseenalaistamista. Oma lukunsa on myös elinkeinoministerin ja media välinen miekkailu, joka on ollut ajoittain hyvinkin rumaa.
Elinkeinoministeri ei ole myöskään vienyt omalta tontiltaan maatamme eteenpäin. Työttömyys vain kasvaa, Itä- ja Pohjois-Suomi ovat unohdettu, eikä isoja investointeja näy eikä kuulu. Elinkeinopolitiikan osalta asioiden hoitaminen on ollut epäonnistunutta.
Onko aika sitten kulunut ristiretkeen mediaa vastaan vai mihin, mutta Suomen alueiden kehittämiseen tai elinkeinopolitiikkaan sitä ei ole tarpeeksi liiennyt. Tällä viikolla olemme saaneet lukea, kuinka työttömien määrä on kasvanut 35 000 vuoden takaiseen aikaan verrattuna ja monet pienituloiset yrittäjät ovat laittamassa hallituksen uudistusten vuoksi pillit pussiin.
Ministeri Rydman sai eduskunnan luottamuksen ja jatkaa ministerinä. Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin käyneensä elinkeinoministerin kanssa vakavan keskustelun.
Aika näyttää muuttuuko Rydmanin käyttäytyminen ja tyyli ministerille sopivaksi.