Ei mikään broilerihautomo

Keskustanuorten uusi strategia hyväksyttiin lokakuun lopussa Joensuun liittokokouksessa.

Visio vuodelle 2021 kuuluu: ”Keskustanuoret on vaikuttava yhteiskuntaa uudistava muutosvoima. Olemme yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö, joka on jäsenilleen inspiroiva yhteisö ihmisenä ja vaikuttajana kasvamiseen.”

Strategiaprosessin aikana käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, mikä on keskustanuorten tärkein tehtävä.

Onko tärkeintä olla kaikkein vaikuttavin? Onko tärkeintä olla jatkossakin suurin poliittinen nuorisojärjestö?

Lopulta strategian kärkeen nostettiin tavoite olla yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö.

Keskustanuorissa halutaan pitää yllä kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen jäsen kokee voivansa olla osa ryhmää täysin omana itsenään.

Toisten ihmisten kunnioittaminen ja erilaisuuden näkeminen voimavarana on nostettu tavoitelistan kärkeen.

Keskustanuoret haluaa olla järjestö, jossa hyväksytään virheet ja keskeneräisyys ja toisaalta pyritään jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Liittokokouspuheissa keskustanuoriin viitattiin sanoilla koti, perhe, yhteisö, ystävät, rakkaat. Eikö koti ole juuri edellä mainitun kaltainen paikka? Hyvä kasvuympäristö.

Poliittisia nuorisojärjestöjä kutsutaan joskus broilerihautomoiksi, joissa pyritään koulimaan aina uusia nuoria poliitikon uraputkeen.

Keskustanuorten yksi tehtävä on kannustaa, innostaa ja nostaa nuoria puoluejohtoon ja kansanedustajiksi.

On tärkeää, että nykyisiä ja entisiä keskustanuoria nousee ministereiksi ja presidenteiksi saakka. Näin viedään keskustanuorten tavoitteita käytäntöön.

Mutta nuorisojärjestön menestystä ei mitata kansanedustajien määrällä.

Jokainen nuori, joka on punninnut omia arvojaan, väitellyt ja ollut oikeassa, mutta ennen kaikkea myöntänyt joskus olleensa väärässä, neuvotellut kompromisseja ja mennyt näkemyseroista huolimatta yhdessä eteenpäin, on arvokkainta, mitä keskustanuoret voi suomalaiselle yhteiskunnalle antaa.

Kirjoittaja on keskustanuorten varapuheenjohtaja 2015–2017