Turve lämmittää sekä kaupunkeja että poliittista ilmapiiriä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra esitti tällä viikolla julkaistussa selvityksessään turpeen energiakäytöstä luopumista nopeutetussa aikataulussa.
Sitra perusteli ehdotustaan turpeen suurilla päästöillä. Vuonna 2018 turpeenpoltto aiheutti 12 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. Suomen energiatarpeesta se täytti vain 4,5 prosenttia.
Suomessa on tällä hetkellä 50 voimalaitosta, joiden lämmöntuotannossa turve on pää- tai tukipolttoaine. Monet maakuntakeskukset lämpiävät turpeella.
Selvityksen vastaanotto on noudattanut samaa kaavaa kuin turvekeskustelun aiemmillakin kierroksilla. Keskustan edustajat kritisoivat esitystä, muut puolueet kannattivat tai vaikenivat.
Keskusta on joutunut jo vuosikymmeniä sitten turvekeskustelussa altavastaajaksi. Puolue on joutunut vetäytymään puolustuslinjalta toiselle.
Viime vuosituhannen puolella keskusta yritti saada läpi määritelmän, jonka mukaan turve katsottaisiin hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Se taistelu hävittiin, turve määritellään fossiiliseksi polttoaineeksi niin EU:ssa kuin Suomessakin.
Seuraava puolustuslinja oli vaatimus, että turve pitää asettaa kivihiilen edelle Suomen energiaratkaisuissa. Kotimaisen turpeen poltto energialaitoksissa nähtiin järkevämmäksi kuin tuontikivihiilen poltto.
Keskustajohtoiset hallitukset ovat puolustaneet tätä puolustuslinjaa menestyksellä tällä vuosituhannella.
Juha Sipilän hallitus veti tavallaan pohjan pois tältä puolustuslinjalta säätämällä lain, jonka mukaan kivihiilen energiakäyttö lopetetaan Suomessa vuoteen 2029 mennessä.
Seuraavalla puolustuslinjalla keskusta joutuu vastaamaan, miten puolustaa turpeen polttoa, jos kivihiilestä luovutaan?
Keskusta on sitoutunut nykyisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.
Uuden puolustuslinjan perusargumentit suuntautuvat kahtaalle. Ensinnäkin voidaan puolustaa turpeen muita käyttömuotoja kuin sen polttamista energiaksi.
Esimerkiksi kasvuturpeelle on kysyntää. Turvetta voidaan myös jatkojalostaa vaikkapa aktiivihiileksi. Tutkimus ja tuotekehitys tuottavat koko ajan lisää uusia ideoita, joten viimeistä sanaa turvekeskustelussa ei ole vielä sanottu.
Toisen argumentin tiivisti eduskunnan ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hannu Hoskonen kritisoidessaan Sitran esitystä.
Hoskosen mukaan energialaitokset ostavat jo nyt täyttä päätä puuta ensi talveksi korvaamaan turvetta. Tälle puulle olisi parempaa käyttöä metsäteollisuudessa, Hoskonen muistutti.
Hoskosen huoli tunnustetaan Sitrankin selvityksessä. Siinä esitetään turpeen korvaamista muilla keinoilla kuin puun polttamisella. Sitran listalla ovat biomassa, lämpöpumput, geoterminen lämpö, tuulivoima, pienreaktorit, aurinkolämpö ja energiankäytön tehostaminen.
Hoskosen huoli on aiheellinen. Mitä enemmän parempaa puuta ohjautuu energialaitosten uuneihin, sitä vähemmän metsäteollisuuden kannattaa investoida Suomeen.
Tärkein rintamajako taitaa olla nykyisen hallituksen sisällä, koska siinä ovat mukana sekä keskusta että vihreät. Toisaalta tämä mahdollistaa kestävän turveratkaisun etsimisen.
Sitran selvityksen ansioksi voidaan laskea se, että alan yrittäjät halutaan mukaan suunnittelemaan turpeen energiakäytön hallittua alasajoa.
Eräs yrittäjä esittikin jo Ylen uutisissa omat toiveensa hyvin kohtuullisella tavalla. Nykyiset koneet ja laitteet pitäisi saada käyttää loppuun ennen kuin pillit pannaan lopullisesti pussiin.
Turve on poliittisesti kuuma aihe, ja sen avulla on helppo luoda rintamajakoja politiikkaan.
Tärkein rintamajako taitaa olla nykyisen hallituksen sisällä, koska siinä ovat mukana sekä keskusta että vihreät. Toisaalta tämä mahdollistaa kestävän turveratkaisun etsimisen.
Ratkaisun lähtökohtana voisi olla turpeen energiakäytön lopettaminen järkevällä aikataululla niin, että turvetta ei korvata arvokkaamman puun poltolla.
Ratkaisun toisena osana voisi olla turpeen uusien käyttömuotojen aktiivinen kehittäminen panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Kolmantena elementtinä pitää olla sen varmistaminen, että kalliita investointeja tehneet yrittäjät eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin valtiovallan päätösten takia.
On myös huolehdittava niiden maakuntien elinvoimasta, joille turvetuotannon taloudellinen merkitys on suurin.
Historian valossa keskustan kannattaa olla jatkossakin aktiivinen turvekeskustelussa. Neliraajajarrutus ei ole paras tapa vaikuttaa kehitykseen tässäkään asiassa.