Turkki pelaa uhkarohkeaa peliä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä – ja se voi napsahtaa omaan nilkkaan
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista on kehkeytynyt melkoinen näytelmä. Monivivahteisen esityksen pääroolia on esittänyt Turkki presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla.
Turkin kaupankäynti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä on ylittänyt neuvotteluosapuolien ärsytyskynnyksen jo aikoja sitten. Sietokyky on ollut koetuksella niin Nato-jäsenyyttä hakeneissa maissa kuin muissa Naton jäsenmaissa.
Toisin kuin basaarikauppiaat yleensä presidentti Erdoğan ei ole tinkinyt neuvottelujen aikana yhtään omista tavoitteestaan. Hän on matkan varrella pikemminkin vain koventanut vaatimuksiaan.
Tästä syystä ei ole ihme, että perinteisen diplomatian puolesta liputtaneet neuvottelijat ovat olleet enemmän kuin hämmentyneitä Turkin toimista.
SUOMEN ja Ruotsin kunniaksi voi lukea sen, että molempien maiden poliittinen johto on väistänyt taitavasti Turkin provosointi- ja painostusyritykset. Toistuvat painostusyritykset käyvät kuitenkin pidemmän päälle raskaaksi.
Hankalasta tilanteesta huolimatta Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on aikataulussa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi kuluvalla viikolla uskovansa, että Turkki hyväksyy ennemmin tai myöhemmin maiden jäsenyyden.
Stoltenberg muistutti samassa yhteydessä, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on edennyt ennätysvauhtia. Pääsihteerin mukaan kyseessä on historian nopein liittymisprosessi.
Tieto ennätysvauhdista ei nykyisessä maailmantilanteessa juuri lämmitä. Poikkeuksellisena aikana Naton jäsenmaiden pitäisi kyetä parempaan yhteistyöhön.
On selvää, että Suomi ja Ruotsi eivät voi myydä omaatuntoaan Turkille vastineeksi Nato-jäsenyyden hyväksymisestä.
TURKIN toiminta syö Naton uskottavuutta. Maan avoin kaupankäynti Suomen ja Ruotsin jäsenyydellä hiertää myös Yhdysvaltoja, vaikka sitä ei ääneen sanota, ainakaan virallisissa yhteyksissä.
Kovimpia äänenpainoja Turkista on käyttänyt presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantajana toiminut John Bolton. Boltonin mukaan Turkin Nato-jäsenyys pitäisi laittaa ”leikkuulaudalle”.
Turvallisuusneuvonantajan mukaan Turkin Nato-jäsenyyden uudelleenharkinta antaisi liittoumalla mahdollisuuden keskustella maan jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.
Erdoğanin ”roistomaiseen” toimintaan on Boltonin mukaan vastattava kovilla toimilla. Naton pitäisi tehdä Turkille tiettäväksi, että jos maassa ei pystytä järjestämään vapaita vaaleja, se johtaa automaattisesti jäsenyyden purkamiseen.
Pitkään turvallisuusneuvonantajan toimineen Boltonin ukaasit ovat poikkeuksellisen kovia. Ne kuvastavat kuitenkin hyvin tilanteen kireyttä.
On selvää, että Suomi ja Ruotsi eivät voi myydä omaatuntoaan Turkille vastineeksi Nato-jäsenyyden hyväksymisestä. Tämän ei pitäisi olla uutinen Natollekaan.