Tiilikainen haluaa nopeammin eroon kivihiilestä
Viime päivien uutiset eri puolilta maailmaa kertovat äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisestä.
Australian Sydneyssa mitattiin sunnuntaina lähes 50 asteen ennätyshelle. Toisaalta Pohjois-Amerikkaa vaivasivat samaan aikaan ennätyspakkaset ja Espanjassa opeteltiin lumitöitä.
Asiantuntijat varoittavat yhdistämästä tällaisia satunnaisia ilmiöitä suoraan ilmastonmuutokseen.
Jokainen eteläisen Suomen säätiloja pidempään seurannut kansalainen voi kuitenkin todistaa, että esimerkiksi Helsingin talvet ovat nykyään kovin erilaisia kuin kolme- tai neljäkymmentä vuotta sitten.
Ilmasto on trendinomaisesti lämpenemässä, sen kertovat mittaustulokset jo varsin pitkältä ajalta. Siksi on syytä kiirehtiä kaikki toimenpiteitä, joilla lämpenemistä jarrutetaan.
Tärkeintä on vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Keskustalainen energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen teki viime viikolla tärkeän uuden avauksen ilmastotalkoissa. Hän haluaa selvittää kivihiilen energiakäytön lopettamista Suomessa jo vuonna 2025.
Juha Sipilän hallitus on linjannut jo aiemmin tavoitteeksi lopettaa kivihiilen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.
Tätä koskeva lainsäädännön valmistelu on jo käynnissä.
Tiilikaisen esitys kiristäisi aikataulua viidellä vuodella.
Energiateollisuuden edustajat nikottelivatkin tuoreeltaan ministerin ehdotusta.
Tiilikaisen esitys on kuitenkin hyvin perusteltu. Monella suulla on todettu, että nyt on kiire, mikäli halutaan pysäyttää ilmaston lämpeneminen ajoissa.
Tiilikaisen ehdotus on erinomainen esimerkki keskustalaisesta ympäristö- ja energiapolitiikasta.
Tiilikaisen erityisenä huolena on hiilen kulutuksen poikkeuksellinen lisääntyminen viime vuosina kaupunkien energiayhtiöiden kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Hän esittääkin hiilestä irtautumisen tekemistä nykyistä helpommaksi kaupunkien energiayhtiöille.
Tiilikainen haluaisi muuttaa energiaverotusta jo vuoden 2019 alusta niin, että maakaasun kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranee.
Maakaasukin on fossiilinen polttoaine, mutta sen ominaispäästöt ovat vain noin 60 prosenttia kivihiilen päästöihin verrattuna.
Maakaasukin on vain tilapäinen ratkaisu.
Pidemmällä tähtäimellä kivihiili voidaan korvata kaukolämmön tuotannossa uusiutuvilla energialähteillä kuten biomassalla, biokaasulla ja maalämmöllä sekä hukkalämpöjä hyödyntämällä.
Suomen omat toimet eivät tietenkään riitä. Nopeita lisätoimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisesti.
Suomi olikin viime syksynä perustamassa parin kymmenen maan kansainvälistä Irti hiilestä -koalitiota.
Tiilikainen kehottikin myös Euroopan unionia miettimään omien päästövähennystavoitteidensa tiukentamista.
Tiilikaisen ehdotus on erinomainen esimerkki keskustalaisesta ympäristö- ja energiapolitiikasta.
Samalla se on vahva haaste Helsingin tapaisille kaupungeille, joiden energialaitokset polttavat edelleen kivihiiltä varsin suruttomasti.