Talouspakotteet nakertavat Venäjän taloutta odotettua tehokkaammin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhdistänyt EU-maat ja läntisen maailman ennennäkemättömällä tavalla. Suurin osa maailman maista ei ole pelkästään tuominnut hyökkäystä itsenäiseen maahan, vaan se on myös julistanut Venäjälle merkittävät talouspakotteet.
Euroopan maiden yhtenäinen linja on varmasti yllättänyt presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän johdon.
Krimin ja Itä-Ukrainan alueiden valloitusten aikana länsimaiden pakotteet jäivät varsin vaatimattomiksi. Niiden toimivuudesta ja vaikutuksesta kiisteltiin useissa EU-maissa – myös Suomessa. Nyt soraääniä ei ole kuulunut ollenkaan.
Julkisessa keskustelussa paine on pikemmin kohdistunut yrityksiin, jotka ovat viivytelleet lähtöä Venäjältä tai Valko-Venäjältä.
TÄHÄN mennessä toteutetut talouspakotteet ovat iskeneet Venäjään voimalla. Ruplan kurssi on jo romahtanut. Moskovan pörssi on pysynyt kiinni ensimmäisestä hyökkäyspäivästä lähtien.
Eräiden arvioiden mukaan Venäjän bruttokansantuotteesta katoaa voimassa olevien pakotteiden myötä noin 10 prosenttia. Mahdolliset lisäpakotteet kiristävät tilannetta vain entisestään.
Venäjän mahdollisuudet vastata pakotteisiin ovat rajalliset. Sulkemalla Eurooppaan johtavat kaasuputket, se haavoittaisi Euroopan maita, mutta samalla se ampuisi myös itseään jalkaan. Kaasutulojen menetys olisi kova isku sotaa käyvälle maalle.
Tieto siitä, että lännen pakotteet vaikuttavat suoraan Venäjän talouteen monin eri tavoin, kannustavat jatkamaan sovitulla tiellä.
ULKOMAISTEN yritysten joukkopakoa Venäjältä ei estä mikään. Venäjälle jääminen on mainehaitan takia iso riski.
Venäjä on jopa uhannut, että se kansallistaa maasta poistuvien yritysten omaisuuden. Näillä varoituksilla ei ole suurta vaikutusta yritysten päätöksiin.
Jos Venäjä ryhtyy kansallistamaan ulkomaisia yrityksiä, sillä on kauaskantoisia vaikutuksia sen omaan talouteen. Uusia investointeja maahan on tuskin luvassa vuosikymmeniin, jos Venäjä lähtee kansallistamisen tielle.
Ex-pääministeri Esko Ahon (kesk.) mukaan Venäjällä ei ole mitään järjellistä syytä Ukrainan sotaan. Siksi hyökkäyspäätöstä on vaikea ymmärtää.
Aho toteaa HS:n haastattelussa, että Venäjää uhkaa sodan seurauksena ”sotilaallinen, poliittinen, taloudellinen ja teknologinen epäonnistuminen”.
Aho arvelee, että Venäjän talous romahtaa länsimaiden talouspakotteiden seurauksena. Jos länsimaat lopettavat öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä, romahdus on vain ajan kysymys.
Entisen pääministerin mukaan Venäjän johto ei ymmärrä, kuinka tiukasti maa on sidoksissa läntiseen talousjärjestelmään ja lännen teknologiaan. Ja että tästä syystä Venäjä tarvitsee enemmän länttä kuin länsi sitä.
Venäjän talouselämän hyvin tuntevan Ahon arviot talouspakotteiden vaikutuksista ovat Venäjän kannalta ikäviä. Tieto siitä, että lännen pakotteet vaikuttavat suoraan Venäjän talouteen monin eri tavoin, kannustavat jatkamaan sovitulla tiellä.
Valittu linja on ainoa oikea. Linjalla on myös vahva kansalaisten tuki niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa.