Säätytalossa ratkaisujen viikko
Säätytalon hallitusneuvotteluissa alkoi maanantaina ratkaisujen viikko. Tämän vahvistivat sekä hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) että perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien neuvottelut alkoivat Säätytalossa 2. toukokuuta. Kolmen viikon jälkeen vaikeimmat asiat olivat edelleen ratkaisematta.
Vaikeiden asioiden listan kärjessä ovat maahanmuutto ja ilmastopolitiikka. Kumpaakin yhdistää se, että ne ovat perussuomalaisten niin sanottuja kynnyskysymyksiä.
Riikka Purra epäili maanantaina, että näiden asioiden käsittelyä olisi jopa tietoisesti lykätty marssittamalla asiantuntijoita säätytalolle.
Petteri Orpo torjui epäilyt. Hänen mukaansa vaikeiden asioiden ratkaisu vaatii perusteellisia asiantuntijaselvityksiä.
Niin tai näin, vaikeat asiat on lopulta ratkaistava. Muuten ei hallitusta saada kokoon.
Kyse on nyt siitä, kuinka pitkälle muut puolueet suostuvat perussuomalaisten vaatimuksiin.
Varsinkin maahanmuutoton osalta kompromissin rakentaminen on vaikeaa. Kokoomus ja RKP kannattavat työperäisen maahanmuuton reipasta lisäämistä, perussuomalaiset maahanmuuton rajoittamista.
Jos tahtoa on, maahanmuutostakin voi löytyä kaikille sopiva linjaus. Sitä voitaisiin hakea vaikkapa määrittelemällä vähimmäispalkka, joka maahanmuuttajalle on maksettava työluvan saamiseksi.
Ilmastopolitiikassa sovun löytäminen voi olla helpompaa päätellen siitä, että erimielisyydet näyttävät keskittyvän vuosilukuun 2035.
Sopu löytynee linjauksista, että ilmastotoimet eivät saa vaarantaa Suomen kilpailukykyä eikä kasvattaa kohtuuttomasti kansalaisten kustannuksia.
Edellisten hallitusten linjauksen mukaan Suomen pitäisi olla hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Perussuomalaiset ovat pitäneet tavoitetta mahdottomana, jopa mielettömänä.
Yhteen vuosilukuun sopu ei voi kaatua, onhan siihen aikaa vielä 12 vuotta. Kukaan ei osaa säätytalossa ennustaa, miten tekniikka ja innovaatiot ehtivät kehittyä siihen mennessä.
Yritysmaailma on ottanut vahvan johtoroolin ilmastotoimissa. Hallituksen kannattaisi keskittyä menossa olevan kehityksen vauhdittamiseen eikä sen hidastamiseen.
Sopu löytynee linjauksista, että ilmastotoimet eivät saa vaarantaa Suomen kilpailukykyä eikä kasvattaa kohtuuttomasti kansalaisten kustannuksia.
Neuvotteluissa on auki vielä muitakin isoja kysymyksiä, esimerkiksi suhtautuminen työelämän kehittämiseen. Vasemmistopuolueet ja ay-liike seuraavat tarkasti, taipuvatko perussuomalaiset kokoomuksen vaatimuksiin paikallisen sopimisen edistämisestä tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta.
Neljännen neuvotteluviikon alkaessa ei voida vielä varmuudella ennustaa, saako Orpo hallituksen kokoon.
Mitään rakkausavioliittoa ei ainakaan ole luvassa. Esimerkiksi perussuomalaisten ja RKP:n kemiat eivät millään sovi yhteen.
Yksi painava seikka puhuu kuitenkin sen puolesta, että hallitus syntyy.
Hankkeen kaatuminen olisi kokoomukselle suurempi tappio kuin perussuomalaisille. Orpo joutuisi kääntymään SDP:n puoleen, mitä hän ei missään tapauksessa halua tehdä.
Siksi Orpo joutuu tulemaan nyt perussuomalaisia vastaan. Kuinka paljon, se nähdään tällä viikolla.