Ruotsalaisuuden päivä korostaa Pohjolan yhteyttä

Suomi on omintakeinen valtio Pohjolan ja Venäjän välissä.

Kansallista omaleimaisuutta korostaakseen sukupolvi toisensa jälkeen on toistanut Adolf Ivar Arwidssonin suuhun laitettua lausetta  ”ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”.

Ymmärtääksemme millainen kansakunta pohjimmiltamme olemme, meidän pitää tunnustaa olevamme myös vähän ruotsalaisia ja vähän venäläisiä. Meidän on tärkeä tuntea Ruotsi ja ruotsalaiset sekä Venäjä ja venäläiset.

6. marraskuuta vietetyn Ruotsalaisuuden päivän jälkeen on hyvä pohtia suhtautumista vähemmistöihimme.

Elämme monikulttuurisessa maailmassa, jossa kansakunnat rakentuvat monista erilaisista vähemmistöistä.

Enää ei kyse ole vain erilaisuuden hyväksymisestä, vaan kyvystä ymmärtää erilaisuus vahvuudeksi.

Entä millainen on suhteemme Ruotsiin ja Pohjolaan?

Yhteenkuuluvuuden tunne on vahvistunut 2010-luvulla. Pohjoismaat liikkuvat ja muuttuvat samassa virrassa kuin muu Eurooppa.

Euroopassa monien valtioiden sisällä ovat vahvistuneet alueelliset itsenäisyyspyrkimykset. Alueellinen yhteenkuuluvuus on vahvistunut myös valtioiden kesken.

Euroopan Unionissa luonnostaan yhteenkuuluvuutta tuntevien alueiden yhteistyö on tiivistynyt.

Luonnollinen alueellinen yhteenkuuluvuus pohjautuu maantieteeseen ja geopolitiikkaan, yhdistävään historiaan ja mentaliteetteihin, yhteiskuntien ja elämäntapojen samankaltaisuuteen sekä usein myös kansalliseen ja kielelliseen omaleimaisuuteen.

Suomi peilaa ja Suomea peilataan kolmeen lähialueeseen.

Kieltämättä valtiolliset rajat ylittävässä alueellisessa yhteistyössä vaikuttavat myös poliittiset arviot.

Suomi peilaa ja Suomea peilataan kolmeen lähialueeseen. Olemme osa Pohjolaa ja Itämeren aluetta, mutta usein Suomi rinnastetaan myös Baltian maihin.

Baltian mailla yhteistä Suomen kanssa on Venäjän naapuruus. Jokaisella maalla on tästä naapuruudesta oma tarinansa ja historiasta ammennetut opit.

Alueen valtioiden geopoliittinen asema on samankaltainen, mutta poliittiset arviot ja noudatettu politiikka ovat olleet erilaisia.

Suomelle suhde Venäjään on osana kansainvälistä yhteisöä toimiessakin kahdenvälinen asia.

Venäjä-suhteissakin Suomelle on tärkeää olla Suomi, mutta myös yksi Pohjoismaista.

Sijaintimme Pohjolassa tekee meistä luontevan sillanrakentajan idän ja lännen välille, jota vielä kuuluminen Pohjolaan vahvistaa.

Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa, että erilainen kieli ei erota vaan myös yhdistää.

Henkisesti on kuljettu pitkä tie niistä 1900-luvun alun hetkistä, kun Ruotsalaisuuden päivää ensimmäisen kerran vietettiin. Silloin tarkoituksena oli osoittaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuutta ja eroavuutta suomenkielisistä.

Ruotsalaisuuden päivä vahvistaa nykyään kansallista yhteenkuuluvuuttamme – ja on myös osoitus Pohjolan yhteydestä. Se päivä on aina myös muistutus vähemmistöjen arvosta ja arvostuksen tarpeesta.