Putinin sota laskee ainakin hetkellisesti elintasoa myös Suomessa
Keskiviikkona tulee kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoi kaikesta päätellen nopeaan voittoon, mutta toisin kävi. Ukraina ryhtyi päättäväiseen puolustustaisteluun presidentti Volodimir Zelenskyn johdolla.
Venäjän hyökkäyksen voima on hiipunut sitä mukaa kun NATO- ja EU-maat ovat toimittaneet tehokasta aseapua Ukrainalle.
Kummallakaan sodan osapuolella ei näytä olevan kuitenkaan voimaa vastustajan nopeaan lyömiseen. Sodan loppua ei ole näköpiirissä.
Suomessa Venäjän hyökkäys johti niin sanotun Nato-option lunastamiseen. Sotilasliiton jäsenhakemus jätettiin keväällä samaan aikaan Ruotsin kanssa. Valtaenemmistö NATO:n jäsenistä on jo virallisesti hyväksynyt hakemukset.
NATO-ratkaisu tehtiin eduskunnassa suurella yksimielisyydellä. Päätöksellä oli kansalaisten vahva tuki ja kannustus. Sisäinen rintama kesti hyvin, mutta ensi talven aikana yksimielisyys joutuu uuteen testiin niin meillä kuin muissakin EU-maissa.
Sodan seurauksena energian hinta on noussut rajusti. Venäjä on vastannut lännen talouspakotteisiin rajoittamalla kaasutoimituksia Eurooppaan. Myös öljyn hinta ampaisi nousuun hyökkäyksen jälkeen.
Kaikkein rajuimmin on noussut sähkön hinta. Siihen on muitakin syitä kuin Ukrainan sota, esimerkiksi Ranskan ydinvoimaloiden vaikeudet, kivihiilen kallistuminen ja vesivoimaa pyörittävien vesivarastojen hupeneminen.
Hallituspuolueiden kannattaisi tässä tilanteessa muistaa vanha ohje: jos mikään muu ei auta, kokeile rehellisyyttä.
Energian kallistuminen on osaltaan vauhdittanut inflaation lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.
Putinin sota heijastuu väistämättä jokaisen suomalaisen elämään. Ensimmäiset vaikutukset nähtiin bensa-asemilla ja ruokakaupoissa. Ensi talvena monet suomalaiset joutuvat tosissaan laskemaan, mihin rahat riittävät.
Syksyn politiikan kärkiaiheeksi nouseekin kysymys siitä, miten paljon valtio voi auttaa kansalaisia tässä tilanteessa.
Hallitus etsii tähän vastauksia jo parin viikon päästä budjettiriihessään. Keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Annika Saarikko on tarjonnut lapsiperheille ylimääräistä lapsilisää joulukuussa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on pohtinut sähkön arvonlisäveron alennusta tai asumistuen nostoa.
Pääministeripuolue SDP tarjoaa lapsilisien yksinhuoltajakorotusten ja lapsikorotusten nostamista. Muut hallituspuolueet tuovat budjettiriiheen omat ehdotuksensa.
Gallupien kärkipuolueen kokoomuksen lääke on sama, mitä se tarjoaa aina kaikkiin ongelmiin: verojen alentaminen.
Hallituspuolueiden kannattaisi tässä tilanteessa muistaa vanha ohje: jos mikään muu ei auta, kokeile rehellisyyttä.
Rehellistä on nyt sanoa, että suomalaistenkin elintaso laskee ainakin hetkellisesti Putinin sodan vuoksi. Valtio voi tulla vastaan, mutta kokonaan se ei kykene elintason laskua estämään. Vastaantulot on kohdistettava niihin, jotka apua eniten tarvitsevat.
Viron pääministeri Kaja Kallas laittoi viime viikolla Ylen haastattelussa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Hän luonnehti kiihtynyttä inflaatiota sotaveroksi. ”Me maksamme korkean hinnan euroissa, mutta ukrainalaiset maksavat hengellään”, Kajas totesi.
Oppositiopuolueiden kannattaisi muistaa myös suomalaisen sananlaskun viisaus: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Nyt ei kannattaisi luvata mitään sellaista, mitä ei pystyisi vaalien jälkeen hallituksessa toteuttamaan.