Lintilä-uutisoinnilla pyritään vaikuttamaan vaaleihin
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on joutunut uutismyrskyn silmään vain muutamia viikkoja ennen eduskuntavaaleja, joissa hän pyrkii jatkamaan vuonna 1999 alkanutta eduskuntauraansa.
Iltapäivälehdet julkistivat viime viikon lopulla näyttävästi väitteitä Lintilän esiintymisestä päihtyneenä eri tilaisuuksissa kuusi vuotta kestäneen ministeriuran varrella. Tuorein tapaus ajoitettiin viime joulukuulle.
Maan suurimmat mediatalot – Helsingin Sanomat, Yle ja MTV – jatkoivat iltapäivälehtien aloittamaa uutisointia. Helsingin Sanomat uhrasi aiheelle maanantaina jopa kolme sivua, enemmän kuin vaikkapa Ukrainan sodalle.
Monien sivujen juttupaketteja yhdistää yksi asia. Lintilän päihtymistä koskevat väitteet perustuvat nimettömien lähteiden käyttöön.
Kaikki omalla nimellään esiintyneet henkilöt ovat kiistäneet, että alkoholi olisi häirinnyt ministerin virkatehtävien hoitoa.
Lintilä on itse kiistänyt johdonmukaisesti väitteet virkatehtävien hoidosta päihtyneenä.
Esimerkiksi uutisoinnista sopivat väitteet, joiden mukaan Lintilä oli vähällä myöhästyä Ruotsin kuninkaan illallisilta presidentti Sauli Niinistön viimevuotisella vierailulla. Oli siis vähällä myöhästyä, mutta ei myöhästynyt.
Illallisen jälkeen siirryttiin seurustelemaan toiseen saliin. Helsingin Sanomien nimettömän lähteen mukaan Lintilä oli muita enemmän humalassa mutta ei mitenkään rajusti päihtynyt.
Suomen elinkeinoelämän ykkösnimi, Koneen suuromistaja Antti Herlin oli mukana Niinistön seurueessa. Hän ei havainnut Lintilän käytöksessä mitään moitittavaa kahden päivän vierailun aikana.
On syytä pohtia, miksi tällaisia nimettömien lähteiden käyttöön perustuvia uutisia julkaistaan juuri nyt.
Jotkut nimettömät lähteet ovat päätelleet Lintilän hieman hajanaisiksi jääneiden tervehdyspuheiden perusteella, että hän olisi nauttinut alkoholia ennen niiden pitämistä.
Tähän voinee rehellisesti todeta, että Lintilää ei ole koskaan tunnettu erityisenä puhetaidon mestarina. Hänet on valittu kuusi kertaa eduskuntaan ja hoitanut kuusi vuotta ministeripestejä muilla ansioilla.
On syytä pohtia, miksi tällaisia nimettömien lähteiden käyttöön perustuvia uutisia julkaistaan juuri nyt.
Vastaus on ilmeinen. Sen puki sanoiksi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) Ylen ykkösaamussa viime lauantaina. Vanhasen mukaan kyse on ajojahdista.
Iltapäivälehdet eivät olisi tehneet Lintilä-juttuja, elleivät jotkut tahot ole innokkaasti tarjonneet niille aiheeseen liittyviä huhuja.
Uutisten perusteella vinkin antajia löytynee ainakin hallituskumppaneiden joukoista. Muutoin on vaikea keksiä, miten toimitukset olisivat saaneet yksityiskohtaisia ja yksipuolisia kuvauksia hallituksen vuosien takaisista neuvotteluista.
Medioilta on unohtunut Lintilä-uutisoinnissa Journalistin ohjeiden 14 pykälä. Sen mukaan ”jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.”
Tällaisia selvityksiä ei ole juuri nähty eikä kuultu. Miksi? Siksi, että ne voisivat paljastaa suurimpien mediatalojen antautuneen tietoisesti poliittisen operaation välineiksi Lintilän ja keskutan vahingoittamiseksi.