Kekkosta arvostetaan edelleen, hyvästä syystä

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan Urho Kekkonen nauttii laajinta arvostusta Suomen presidenteistä.

Noin puolet suomalaisista sijoitti hänet kolmen eniten arvostamansa presidentin joukkoon.

Sauli Niinistön sijoitti kolmen kärkeen 45 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi ylsi Mauno Koivisto, joka kuului 35 prosentin mielestä kolmen arvostetuimman presidentin listalle.

Kekkosen arvostusta voi pitää jopa hämmästyttävän korkeana, onhan hänen virkakautensa päättymisestä kulunut jo 35 vuotta.

Kysely kohdistettiin vähintään 18 vuotta täyttäneille henkilöille.

Näistä täysi-ikäisistäkin noin 1,2 miljoonaa on syntynyt Kekkosen virkakauden päättymisen jälkeen, joten heillä ei voi olla mitään henkilökohtaista muistikuvaa Kekkosen viranhoidosta.

Kekkosen arvostukseen vaikuttaa varmasti hänen pitkä, 25 vuotta kestänyt virkakautensa. Sen myötä hänen nimestään tuli monille ikäluokille presidentti-sanan synonyymi.

Kekkosen suosion tärkein syy on kuitenkin hänen politiikkansa. Suomi vaurastui hänen kaudellaan, ja maan kansainvälinen asema vahvistui.

Tämä tapahtui vielä kylmän sodan oloissa.

Kekkosesta on riittänyt tutkittavaa ja kirjoitettavaa näihin päiviin asti.

Kekkonen onnistui säilyttämään hyvät suhteet silloiseen suurvaltanaapuri Neuvostoliittoon ja sen johtajiin samalla kun hän avasi kauppateitä ja muita yhteyksiä länteen.

Kekkosen asemaa vahvisti myös silloinen valtiosääntö, joka antoi presidentille huomattavasti laajemmat valtaoikeudet kuin nykyinen perustuslaki.

Näitä valtaoikeuksia hän myös käytti täysimääräisesti.

Kekkonen oli pitkään hyvin kiistelty poliitikko.

Vähitellen hänestä kasvoi kansalaisten silmissä maan isä, jonka puoleen kansalaiset voivat kääntyä pienemmissä ja suuremmissa asioissa.

Vuonna 1986 kuolleen Kekkosen jälkimaine on noudattanut aika tavanomaista valtiomiesten kaavaa.

Ensin nousi esiin pitkän valtakauden aikana patoutunut kritiikki. Vähitellen kuva Kekkosesta on tasapainottunut.

Kekkosesta on riittänyt tutkittavaa ja kirjoitettavaa näihin päiviin asti. Viime vuosina esille on noussut yksityisempi Kekkonen.

Hänen yksityiselämäänsä on käsitelty julkisuudessa jopa tirkistelyyn saakka.

Viimeksi Kekkos-kuvaa on piirtänyt kirjailija Jari Tervo dokumenttisarjallaan Ylen kanavilla.

Johannes Virolaisen ja V. J. Sukselaisen tuoreet elämäkerrat ovat nekin tuoneet arvokkaan lisän myös Kekkosen käsittelyyn.

Parhaiten Kekkosen arvostusta selittää ehkä sittenkin hänen arkkivastustajansa Veikko Vennamon tunnettu iskulause: ”Kyllä kansa tietää”.

Kekkonen nousi presidentiksi Maalaisliiton ehdokkaana.

Tämä perintö velvoittaa myös keskustaa tekemään tarmokkaasti työtä oman ehdokkaansa Matti Vanhasen puolesta parin viikon päästä pidettävissä presidentinvaaleissa.