Kaikki yritykset eivät selviä koronakriisin yli
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli torstaina uuden tukijärjestelmän koronaviruksesta kärsiville yrityksille. Tällä kustannustuella pyritään kattamaan yritysten kiinteitä kuluja.
Kustannustuki on yleistuki, jota voivat saada kaikki koronasta kärsineet yritykset toimialasta riippumatta. Sen saaminen ei edellytä kehittämissuunnitelmien laatimista, joita esimerkiksi Business Finlandin tukien saaminen on edellyttänyt.
Jotkut asiantuntijat ovat katsoneet, että tukihanat on aukaistu väärässä järjestyksessä. Heidän mielestään ensimmäiseksi olisi pitänyt ottaa käyttöön Lintilän nyt esittelemä yleistuki tarpeettomien konkurssien estämiseksi.
Hallitus on puolustanut ”ajojärjestystään” sillä, että kehittämisrahaa voitiin ryhtyä jakamaan välittömästi. Siihen olivat valmiit kanavat olemassa. Yleistuen valmistelu on vaatinut aikaa eivätkä kaikki yksityiskohdat ole vieläkään valmiina.
Yleistukea koskeva lainsäädäntö on tulossa lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on, että yritykset pääsevät tekemään tukihakemuksia mahdollisimman pian, ehkä kesäkuun alussa.
Ravintolatuen yksityiskohdat ovat jo eduskunnan käsittelyssä.
Etujärjestöjen edustajat ovat kritisoineet kaikkia tukimuotoja liian pieniksi. Viime päivinäkin on kuultu monta lausuntoa, jotka voi tiivistää politiikassa tuttuihin sanoihin ”oikeansuuntainen mutta riittämätön”.
Etujärjestöjen ja opposition rooliin kuuluu vaatia aina enemmän kuin mitä hallitus pitää mahdollisena. Ideologiset erot eivät estä vaatimusten esittämistä.
Poliittinen oikeisto suhtautuu yleensä kriittisesti yhteiskunnan tukien lisäämiseen mutta nyt kokoomus on oppositiossa kiirehtimässä yritystukia.
Yksi näkökulma on keskustelussa jäänyt poliittisessa keskustelussa varsin vähälle huomiolle. Mitkään tukijärjestelmät eivät riitä kaikkien yritysten pelastamiseen.
Tämäkin kriisi muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja yritystoiminnan edellytyksiä kuten kaikki aiemmatkin talouskriisit ovat tehneet. Esimerkkejä on helppo luetella jo nyt.
Etätyö lisääntyy pysyvästi ja tavaroiden ja palveluiden kauppa siirtyy vauhdilla verkkoon.
Voi mennä kuukausia, jopa vuosia ennen kuin suuria, kymmenien tuhansien henkien konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia voidaan järjestää.
Tämä tietää suuria vaikeuksia niin sanotulle elämysteollisuudelle, jonka kehittämiseen esimerkiksi Helsinki on panostanut.
Turismi vähenee pitkäksi aikaa ja muuttaa muotoaan.
Tämäkin kriisi muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja yritystoiminnan edellytyksiä kuten kaikki aiemmatkin talouskriisit ovat tehneet.
Tästäkin kriisistä saattaa jäädä monumentteja, jotka muistuttavat aikojen muuttumisesta.
Vajaat kolmekymmentä vuotta sitten tyhjät kylpylät nousivat silloisen laman symboliksi. Jotkut asiantuntijat povaavat nyt samaa kohtaloa jättisuurille kauppakeskuksille.
Hallituksen pitää ottaa huomioon nämä toiminnan reunaehtojen muutokset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Lyhyellä tähtäimellä on koetettava pelastaa terveet yritykset jakamalla tukia, joilla ne selviävät pahimman yli.
Pidemmän tähtäimen urakka on vaikeampi. Kuten aiemmatkin kriisit, tämäkin kriisi avaa myös uusia mahdollisuuksia. Hallituksen olisi tunnistettava nuo mahdollisuudet ja luotava kasvuedellytyksiä niitä hyödyntäville yrityksille.
