Jääkiekon menestys on rakennettu vuosikymmenten työllä
Suomi voitti sunnuntaina jääkiekon MM-kisojen loppuottelussa Kanadan äärimmäisen jännittävien vaiheiden jälkeen jatkoaikamaalilla numeroin 4-3. Voittoa juhli Tampereen upouudessa jäähallissa yli 10 000 katsojaa, television äärellä tulosta jännitti melkein koko kansa.
Ottelu tarjosi parasta mahdollista jääkiekkoviihdettä. Suomi jäi aluksi tappiolle, kiri sitten tasoihin, meni johtoon ja näytti olevan matkalla kohti selvää voittoa. Kahden viimeisen minuutin aikana Kanada kiri kuitenkin kahden maalin takaa tasoihin.
Jatkoajalla Sakari Manninen sivalsi sitten vapauttavan voittomaalin ylivoimalla. Kanadalaiset protestoivat siihen johtanutta jäähyä kuten varsinaisella peliajallakin annettua jäähyä, jonka aikana Suomi tasoitti ja pääsi peliin mukaan.
Turnauksen kaksi parasta maata vastakkain. kiihkeää peliä, kiisteltyjä tuomariratkaisuja, ja lopulta voitto kotiin, siinä täydellisen draaman ainekset.
Suomen jääkiekkomaajoukkue on voittanut kolmen vuoden sisällä kaksi maailmanmestaruutta, olympiakullan ja yhden maailmanmestaruushopean, kaikki päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla.
Jalosen meriittilistalla on lisäksi maailmanmestaruus vuodelta 2011 ja nuorten maailmanmestaruus vuodelta 2016.
Hienon joukkue ja Jukka Jalonen ovat suitsutuksensa ansainneet. Menestys ei ole kuitenkaan syntynyt tyhjästä vaan se on rakennettu vuosikymmenten työllä. Yhteiskunnan päättäjillä on ollut siinä oma tärkeä osansa.
Loppusilauksen mitalisaalistukselle antaa vähän tylsänä pidetty mutta voittava pelifilosofia, ”meidän peli”, jonka Jukka Jalonen on kehittänyt huippuunsa. Joukkue hyökkää ja puolustaa yhdessä.
Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereen Hakametsään vuonna 1965. Samana vuonna siellä pidettiin jääkiekon MM-kisat. Suomi ylsi niissä historialliseen saavutukseen yltämällä 2-2 tasapeliin Ruotsin kanssa. Se oli vasta toinen kerta, kun Suomi ylsi edes tasapeliin niin sanottujen suurten jääkiekkomaiden kanssa.
Jääkiekkoliiton tilastojen mukaan Suomessa on tänään lähes 300 jäähallia Kirkkonummelta Inariin, Kiteeltä Kruunupyyhyn. Monilla 3000-4000 asukkaan kunnillakin on oma jäähalli.
Veronmaksajilla on ollut merkittävä rooli hallien pystyttämisessä, ovathan ne Veikkauksen peleihinkin pannut rahat heiltä lähtöisin. Järjestelmä on näiltä näiltä osin muuttumassa. Rahapelien tuotot on tarkoitus ohjata jatkossa suoraan valtion budjettiin. Valtio antaa sitten rahaa harkintansa mukaan jäähallienkin rakentamiseen.
Yhteiskunta eli valtio ja kaupungit ovat tukeneet myös urheiluseurojen työtä, vaikka suurimpia maksajia esimerkiksi jääkiekossa ovatkin lasten ja nuorten vanhemmat. Heidän maksamillaan kuukausimaksuilla on tärkeä rooli valmentajien palkkaamisessa.
Urheilujärjestelmä on tehnyt tietysti oman osansa jääkiekkomenestyksen eteen. Valmentajien määrä on kasvanut vuosien mittaan ja heidän ammattitaitoaan on kehitetty. Alle kymmenvuotiaat nassikatkin saavat seuroissa asiallista valmennusta.
Loppusilauksen mitalisaalistukselle antaa vähän tylsänä pidetty mutta voittava pelifilosofia, ”meidän peli”, jonka Jukka Jalonen on kehittänyt huippuunsa. Joukkue hyökkää ja puolustaa yhdessä.
Vuosikymmenten työllä jääkiekko on noussut ja nostettu urheilun ykköslajiksi Suomessa. Se yhdistää koko maata ja kaikkia suomalaisia. Kultajoukkueen pelaajien kotipaikat ovat tästä hyvä todistus, heidän synnyinjuurensa voidaan jäljittää tasaisesti eri puolille Suomea.
Sunnuntai-illan huuma voi saada jatkoa jo ensi vuonna, koska seuraavienkin kisojen ratkaisupelit pelataan Suomessa.