Ilmari Käihkö: Droonien ampuminen alas hävittäjillä ei ole kestävä ratkaisu

Puolaan lentäneiden venäläisdroonien tapaus ilmentää yliopistotutkijan mukaan sitä, millaisia haasteita lennokkien torjumisessa on.

Puola on kertonut, että droonit loukkasivat keskiviikkona sen ilmatilaa 19 kertaa. Puolan ilmavoimat ampui drooneja alas Hollannin, Italian ja Saksan avustamana. Joitakin lennokkeja pudotettiin.

– Drooneja ei havaittu ajoissa eikä niitä pystytty pudottamaan heti, kun ne siirtyivät Puolan ilmatilaan. Ainakin yksi lennokki oli nykytietojen mukaan 250 kilometriä sisällä Puolan ilmatilassa. Tämä ei kieli siitä, että valmistautuminen oli millään tavalla riittävää, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.

Käihkö alleviivaa sitä, että tilanne olisi ollut täysin erilainen ja pahempi tilanteessa, jossa Puolaan olisi lentänyt vaikkapa 700 lennokkia keskiviikkoisen 19 droonin sijaan.

Toki Puolan ja Ukrainan tilanne on hyvin erilainen. Puolassa ei käydä sotaa eikä valmiustasokaan ole varmasti viritetty äärimmilleen.

Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella maasta toimiva ilmatorjunta ei ilmeisesti toiminut Puolassa parhaalla mahdollisella tavalla ja tutkilla oli osin hankaluuksia havaita drooneja. Drooneja torjuttiin hävittäjillä.

Jos drooneja torjutaan tämänkaltaisella taktiikalla, se ei ole Käihkön mukaan pidemmällä aikajänteellä kestävä ratkaisu.

Esimerkiksi yksi ilmataisteluohjus voi olla hinnaltaan helposti 400 000 euroa, kun joku yksittäinen venäläisvalmisteinen lennokki saattaa maksaa 10 000-50 000 euroa.

– Jos drooneja yritetään ampua alas tällä tavalla, jota Puola ja Nato-joukot nyt Puolassa tekivät, se ei ole taloudellista. Rahat tulevat loppumaan kesken. Ja toinen ongelma on se, että kapasiteetti loppuu kesken.

Droonipuolustusjärjestelmiä kehittävän suomalaisen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, että droonien pudottamiseen toimii yksinkertaisimmillaan perinteinen ilmatorjunta.

– Kieltämättä jos torjuttavia kohteita on yhtä aikaa suuri määrä, kuten drooneja tehtävissä yleensä on, niin silloin tietysti voi olla vaikeaa rakentaa täydellistä suojaa niitä vastaan, hän toteaa.

Toinen tapa torjua drooneja on Hyppösen mukaan elektroninen sodankäynti eli radio- tai tietoliikenteen häirintä. Drooneja voi esimerkiksi harhauttaa niin, että ne eivät enää tiedä missä ne ovat tai droonioperaattorin ja droonin välinen yhteys voidaan katkaista.

Kaikilla drooneilla ei kuitenkaan ole pilottia, jolloin radioyhteyden häirintä tai katkaisu ei ole mahdollista.

Käihkö sanoo, että hyökkäysvälineet eli lennokkitekniikka on kehittynyt nopeammin kuin välineet, joilla drooneja voidaan kestävällä tavalla ja tehokkaasti torjua.

– Toistaiseksi meiltä puuttuu se ihmease, jolla tällaiset lennokit pystytään taloudellisesti ja varmasti pudottamaan.

Uusia välineitä kaivataan ja kehitetään koko ajan. Yksi merkittävä mahdollisuus on se, että lennokkeja vastaan taistellaan tulevaisuudessa nimenomaan toisin lennokein.

– Lennokkeihin keksitään tietysti joku ratkaisu, mutta ei meillä sellaista välittömästi ole, Käihkö sanoo.

Sensofusionin Hyppönen kertoo, että juuri drooniteknologian jatkuva muutos tekee niiden torjumisesta niin haastavaa.

– Mitä tehokkaampia nämä torjuntamekanismit ovat, sitä nopeammin droonit siirtyvät käyttämään uudenlaisia tekniikoita.