Hallituksen työt etenevät aikataulussa ja yhteistyössä

Runsaan kymmenen kuukauden ikäinen Juha Sipilän hallitus on osoittanut kuluvalla viikolla, että se jatkaa epäröimättä ja toimintakykyisenä hallitusohjelmassa sovittua linjaansa.

Hyvä juttu! Hallitusohjelman tavoitteena kun on, että Suomi pannaan kuntoon.

Tästä saatiin hyvät osoitukset tiistaina, kun hallitus piti kehysriihensä, ja keskiviikkona, kun sote-uudistuksen uusista askelista kerrottiin.

Asiat etenevät aikataulussa ja yhteistyössä. Sen enempää valtiontalouden kehyksistä kuin sote-uudistuksesta ei ole riitaa.

Näin epäilijät ja kyynikot joutuivat häpeään. Mutta samalla hallitus vastaa myös niille kiireisille kannattajilleen, jotka ovat jo huolestuneina odotelleet, missä päätökset viipyvät.

Keskiviikon uutisia olivat sote- ja maakuntalinjaukset.

Niiden mukaan sote-järjestämisvastuu tulee 18 maakunnalle. Jokainen niistä tekee yhteistyötä viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvien yhteistyöalueiden sekä myös toistensa kanssa.

Liikkeelle lähdetään kokonaan valtion rahoituksella, eikä tämän vaalikauden aikana anneta esitystä maakuntaverosta.

Rahat tulevat maakunnille yleiskatteisena, eli maakunta päättää niiden käytöstä. Sote-palvelujen järjestäjä on julkinen, mutta tuottajia voivat olla myös yksityiset ja kolmas sektori.

Nykyisten julkisten sote-palvelujen parissa työskentelevät henkilöt muuttavat uusien työnantajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Maakuntahallinnon uudistus siirtää päätösvaltaa viranomaisvallalta demokratialle.

Kuntainliittojen omaisuus ja velat siirtyvät maakunnille, ja kuntien nykyiset sote-käytössä olevat tilat vuokrataan sote-palveluille, tosin ”tarpeen mukaan”.

Maakuntien valtuustot valitaan joko erillisillä vaaleilla huhtikuussa 2018 tai presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. 

Sote-asioiden lisäksi maakunnille tulevat ainakin maakuntien liittojen tehtävät, ely-virastojen tehtävien pääosa, pelastustoimi sekä ympäristöhuolto.

Uudistus tekee maakunnista vahvoja toimijoita. Näin se siirtää päätösvaltaa viranomaisvallalta demokratialle.

Samalla hallinto tehostuu merkittävästi, sillä maakunnille siirtyviä tehtäviä hoitaa nyt noin 300 eri järjestäjätahoa.

Siinä nippu peruslinjauksia, joiden pohjalta lainsäädäntöä rakennetaan.

Paljon on vielä tekemättäkin. Hallituksen vastuullisesta ministerinelikosta ei voinut keskiviikkona lukea kuitenkaan minkäänlaista horjumista – vaan aivan päinvastoin.

Niinpä peruspalveluministeri Juha Rehulan äänessä ei ollut epäröintiä, kun hän vakuutti, että uusi sote-rakenne on valmis toimintaan 1.1.2019, aikataulun mukaan.

Vielä tärkeämpää on, että jättiuudistus turvaa sote-palvelut koko maassa ja tekee sen paljon halvemmalla. Jos uudistusta ei tehtäisi, maksaisimme sote-menoja kymmenen vuoden kuluttua kolme miljardia enemmän.

Siksi monet hallitukset ovat jo yrittäneet tätä uudistusta. Mutta vasta nyt se etenee kunnolla.