Mallioppilas Sinisilmä

Pakina

Kuinka me olemme näin sinisilmäisiä mallioppilaita? Suomen kansa sekä keskustapuolue.

Euroopan unioni rökittää meitä, nettomaksajia. Ei ymmärrä Euroopan herra, että ruokkivaa kättä ei pitäisi purra. 

Saimme Brysselistä paljon hankerahaa ja siitä iloittiin. Kun saimme edes vähän omiamme takaisin. Pieni maa, pieni ääni, selvä se, mutta saa kai edes harmissaan olla.

Englantilaiset lähtivät koko EU:sta, tuulitukan antaman virheellisen eli valheellisin tiedon varassa.

Nyt siellä on aika ajoin kaupan hyllyt kuin vanhaan aikaan Neuvostoliitossa. Tavara ei kulje, alipalkatut ulkomaalaiskuljettajat ovat lähteneet pois. Bensiiniä ei ole, sorry. 

Eihän meidän kannata siis EU:sta lähteä, mutta terhakoidutaan. Kumartakaa rahojamme.

Yhtään en ymmärrä kaivoslakia, jonka mukaan kansallisomaisuuttamme saa periaatteessa ukko romanialainen tulla valtaamaan. Iloitaan, että työllistää.

Kai sen arvotavaran saisi maasta kotimaisin voiminkin. Ja liikevoiton Suomeen.

Olemme hallituksessa, jossa en olisi. Asia on arka julkikirjoitettavaksi, mutta miksi suljetaan silmät?

Ei ole mitään punamultaa! On vihervasemmistolainen hallitus, jossa keskustapuoluetta viedään kuin sitä kuuluisaa litran mittaa.

Mätää kukkoa, jos tähän agraarivertausta kaivataan.

Lenkillä osuimme pienen kauppakeskuksen pihaan, sinne oli tuotu näytille pari alpakkaa.

Se on sympaattisen oloinen eläin, olen jo vuosia haaveillut, että minulla olisi sellainen autossa repsikan paikalla, ylvään ylimielisesti silmäilemässä rahvasta. 

Mutta oikeasti, niitä mahtuisi Suomeen lisääkin. Antaa haluttua karvaa, lisäelinkeinona voi kiertää päiväkoteja ja vanhustentaloja. Tai juuri kauppakeskusten pihoja.

Jos on maatalon ulkorakennukset, kukaties tehokarjatalouden jalkoihin jäänyt navettakin, niin mikä ettei. Edes terapiaksi.

Jotta olisi vakavasti otettava kirjoittaja, on käsiteltävä eriarvoisuutta. Mutta onhan tämä!

Suomalaiselle tuottajalle maksetaan elintarvikkeista huonosti, koska tarjousjauheliha.

Kaikilla ei ole varaa edes halpuutettuun lihaan, jonka syöntiä todistellaan päivittäin synniksi ja turmioksi. Mutta sitten, leipäjonojen vastakohtana, Järvenpäässä jonotettiin Japanista tuotua Kobe-härän lihaa, sopiva kilohinta 399 euroa. Laitapa puoli kiloa, teen lihapullia!  

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen