Presidentti ja valtaoikeudet – mistä puhumme?
Puhumme paljon presidentin valtaoikeuksista ja tarkoitamme silloin presidentin roolia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa.
Haasteeksi 2000-luvun kuluessa on kuitenkin tullut se, miten ymmärrämme tässä käsitteen ’turvallisuuspolitiikka’.
Valtiosäännössä määriteltyjen presidentin valtaoikeuksien kannalta turvallisuuspolitiikka tarkoittaa tosiasiallisesti puolustuspolitiikkaa, joka perustuu presidentin rooliin armeijan ylipäällikkönä.
Presidentin valtaoikeudet ulko- ja turvallisuuspolitiikan (UTP) kokonaisuudessa eivät siten kata muita niin sanotun kokonaisturvallisuuden aloja.
Edellä sanottu on keskeinen perustelu sille, miksi itse olen kritisoinut presidentti Niinistön kaudella vakiintunutta tapaa, jossa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) ei ole kertaakaan 12 vuoden aikana kokoontunut ilman presidentin läsnäoloa, jolloin kokousta vakiintuneen käytännön mukaan kutsutaan nimellä TP-UTVA.
Kun kompleksisessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa lukuisat asiat liittyvät kansakunnan turvallisuuteen eri tavoin, on olennaista kirkastaa jatkuvasti sitä, mikä on asianmukainen perustuslain tulkinta presidentin valtaoikeuksista yleisen turvallisuuden kysymyksissä.
Nähdäkseni keskustapuolueen tasavaltalaisena länsimaisen demokratian kannattajana tulee johdonmukaisesti painottaa turvallisuusasioiden hallinnan parlamentaarisen johtamisen (valtioneuvosto, eduskunta) kehittämistä laajan turvallisuuden kysymyksissä.
Tälle on ehdoton tarve ja aktiivista otetta tähän ainakin itse odotan myös uudelta presidentiltä.
Tässä on itselleni keskeisin syy kannattaa Olli Rehniä presidentiksi: hän pystyy mielestäni ehdokkaista parhaiten hahmottamaan myös sen, mikä osa turvallisuuskysymyksistä EI kuulu presidentin toimivaltaan.
Tässä mielessä hän on hyvällä tavalla systeemin ulkopuolinen ehdokas.
Harriet Lonka
Filosofian tohtori
Helsinki
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.