Lukijalta: Perhepolitiikka ratkaisee Suomen tulevaisuuden
Suomen syntyvyys on romahtanut tasolle, jolla väestö ei uusiudu. Silti julkisessa keskustelussa korostuu yhä useammin sopeutuminen pieneneviin ikäluokkiin.
Ylen jutussa (3.2.2026) pohdittiin, miten vähemmillä lapsilla pärjätään. Sopeutuminen on välttämätöntä, mutta jos se jää ainoaksi näkökulmaksi, hyväksymme kehityksen, jonka seuraukset ovat raskaat.
Pysyvästi matala syntyvyys rasittaa huoltosuhdetta ja kaventaa julkisen talouden mahdollisuuksia. Yhä harvemmat työikäiset joutuvat vastaamaan kasvavista palvelu- ja eläkemenoista. Keskeinen kysymys onkin, millaisena hyvinvointivaltio pystyy jatkossa säilymään.
Tutkimusten mukaan ihanteellinen lapsiluku on suurempi kuin toteutunut, mikä johtuu toimeentulon epävarmuudesta, työuran katkeamisen pelosta ja arjen kuormituksesta.
Euroopassa on nähty, että politiikalla on merkitystä. Ruotsissa syntyvyys pysyy korkeana, kun vanhempainvapaat ovat laajat, tasa-arvoisesti jaettavissa ja varhaiskasvatus lähes maksutonta. Ranskassa syntyvyyttä tukevat taloudelliset kannustimet ja kohtuuhintainen päivähoito.
Suomessa perhevapaat ovat lyhyemmät ja varhaiskasvatus maksullisempaa, eikä taloudellinen tuki lapsiluvun kasvuun ole yhtä kattavaa. Yksittäiset vauvarahat eivät tutkimusten mukaan muuta kehitystä pysyvästi.
Tarvitsemme myös laajemman periaatteen, koko yhteiskunnan lapsimyönteisyyden. Tutkimuskirjallisuudessa tätä kutsutaan family mainstreamingiksi.
Perhepolitiikkaa ei tule tarkastella irrallisena sosiaalipolitiikan lohkona, vaan läpileikkaavana kysymyksenä talous-, työmarkkina- ja asuntopolitiikassa. Suomessa se voisi tarkoittaa, että perhevaikutukset arvioidaan systemaattisesti kaikessa päätöksenteossa: verotuksessa, asumisessa, työelämässä ja palveluissa.
Perheellistymisen ei pidä merkitä pysyvää tulonmenetystä tai urakehityksen pysähtymistä. Kohtuuhintainen asuminen, toimiva varhaiskasvatus ja aidosti joustava työelämä ovat elinvoimapolitiikkaa.
Suomi tarvitsee väestöstrategian, jonka tavoitteena on syntyvyyden vahvistaminen. Sopeutuminen pieneneviin ikäluokkiin on vastuullista. Vielä vastuullisempaa on kuitenkin poistaa esteet, jotka estävät ihmisiä saamasta toivomiaan lapsia.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus riippuu siitä, kykenemmekö kehittämään Suomesta lapsimyönteisen yhteiskunnan vai keskitymmekö lähinnä sopeutumaan väestön vähenemiseen.
Hanna Holma
aluevaltuutettu (kesk.)
Kangasala
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/