Lukijalta: Keskustan ja koko Suomen pitäisi muuttaa EU-asenteitaan
Suomi luetaan nuukien EU-maiden joukkoon. Ryhmän perusajatus on (hieman karrikoiden), että vähemmän yhteistä unionia on parempi kuin enemmän. Jokainen jäsenmaa hoitakoon itse mahdollisimman laajasti omat asiansa, erityisesti oman taloutensa. Yhteinen velanotto on kauhistus.
Keskusta on ollut samaa mieltä.
Nyt EU-komissio ehdottaa tuleville vuosille rahoituskehystä, joka kasvattaisi unionin budjettia nykyisestä 1 200 miljardista eurosta jopa 2000 miljardiin euroon.
Julkisia ymmärtäjiä esitykselle ei ole juuri löytynyt – paitsi keskustaväelle hyvin tuttu, arvostettu talousasiantuntija Vesa Vihriälä. Hän kirjoitti HS:ssa (8.8.), että ”EU tarvitsee isomman budjetin”. Tämä olisi hyödyllistä sekä EU:lle että Suomelle.
Suomen ilmapiirissä ajatus on vallankumouksellinen.
Vihriälä muistuttaa, että EU on väestöltään USA:ta suurempi. Ostovoimakorjattu BKT on samaa luokkaa. Väestön koulutustaso ei jää jälkeen. Mutta tulokset ovat jääneet. Olemme pudonneet junasta.
”Kyse on voimavarojen heikommasta hyödyntämisestä ja turvallisuuden suhteen naiiviudesta sekä vapaamatkustamisesta… Eurooppa on jäämässä teknologisesti yhä enemmän jälkeen, eikä asia korjaannu ilman yhteistä lisäpanostusta”, Vihriälä kirjoittaa.
Kyllä me tämän itsekin myönnämme, jos olemme rehellisiä. Me Suomessa ja myös keskustassa pidämme ylivoimaisesti tärkeimpänä, että Suomi menestyy, muusta viis.
Tähän politiikkaan kuuluvat olennaisesti kateus ja pelko. Olemme tietävinämme, että Etelä-Euroopan maat huijaavat kuitenkin – ja loput uppoavat Brysselin mustaan aukkoon.
Vihriälän kirjoitus kannattaa kuitenkin lukea, ajatuksen kanssa.
Onhan näet selvää, että lähes 30 keskenään kyräilevää jäsenmaata ei pysty samaan kuin yhteiseen hyvään tähtäävä, yhtenäisempi joukko.
Siksi meidän on muutettava keskeistä asennettamme. Nyt näemme unionin vain rahasampona, mistä yritämme kaapia itsellemme mahdollisimman paljon. EU-vaalien alla hokema aina on, että ”meidän on varmistettava meille kuuluva oikeudenmukainen osuus”.
On hölmöä keskittyä vain jakamiseen. Yhteistä yritystämme pitäisi ennemminkin kasvattaa, jotta jaettavaakin olisi. Mutta silloin kansallinen itsekkyys on heitettävä syrjään.
Ukrainan sota ja Trumpin politiikka osoittavat, että tarvitsemme Euroopassa paljon lisää yhteistyötä. Tämä on välttämätöntä turvallisuuspolitiikassa, mutta yllättäen myös kauppa- ja teollisuuspolitiikassa, ihmisoikeuskysymyksissä, ilmastopolitiikassa ja monessa muussa asiassa, jotka tunnemme Euroopassa tärkeiksi.
Olemme havahtuneet siihenkin, että unioni on olematon tekijä sähköisten palvelujen maailmassa. Amerikkalaiset suuryritykset hallitsevat kaikkea. Tämä tilanne on yhä vaarallisempi tekoälyn esiinmarssin myötä.
Meillä on valmis instrumentti, Euroopan unioni. Sitä varten se on perustettukin. Mikä muu veisi kokonaista Eurooppaa kehityksessä eteen päin? Voisimme olla yhdessä enemmän.
Silloin myös saisimme itse enemmän.
Turvallisuuspolitiikkakin vaatii asennemuutosta. Emme ole Naton jäseninäkään samassa turvassa, mitä kuvittelemme. Emme voi luottaa Yhdysvaltoihin.
Euroopan ainoa sotilaallinen uhka on Venäjä. Tätä uhkaa koetaan kovin eri tavalla. Suomelle, Baltian maille tai Puolalle se on todellinen. Suurimmalle osalle Eurooppaa uhka on kaukainen, vain teoreettinen. Espanja on tämän jo sanonut suoraankin. Se ei aio lisätä sotilasmenojaan viiteen prosenttiin, vaikka Trump näin käskee.
Tämä on ymmärrettävääkin. Espanjalla, Portugalilla ja monella muullakin Nato-maalla on tärkeämpiäkin rahareikiä kuin valmistautua Venäjän mahdollisia aggressioita vastaan.
Suomelle taas Naton yhteinen voima ja tahto ovat ensisijaisia. Tässä emme haluaisikaan kenenkään nuukailevan.
Voisikin olla sen kuuluisan diilin paikka. Kehitetään yhdessä niin Euroopan turvallisuutta kuin unionia. Liikaa nuukailematta.
Juha Mauno
Pukkila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/