Lukijalta: Kelan kuntoutuspsykoterapia säilytettävä
Väitteet siitä, että psykoterapeutit ajaisivat Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian säilyttämistä omista eduistaan käsin, ovat harhaanjohtavan lobbauksen tulosta. Itseni mukaan lukien meitä monia huolestuttaa erityisesti asiakaskuntamme tilanne.
Maamme vähät psykoterapeutit tulevat kyllä työllistymään, mutta heikommin kävisi työttömille, pieni- ja keskituloisille ihmisille, jotka jäisivät vaille mahdollisuutta saada riittävää kuntoutusta työ- tai opiskelukykynsä säilyttämiseksi ja palauttamiseksi.
Kelan kuntoutuspsykoterapia sekä vaativa lääkinnällinen kuntoutus mahdollistavat henkilökohtaisen hoitosuhteen, joissa oireita tuottavia vaurioita voidaan korjata eli asiakasta kuntouttaa. Kyseessä ei ole pelkkä oirelievitys tai muu kevyellä tai lyhyellä terapeuttisella menetelmällä saavutettava muutos.
Kyseessä on nimenomaan kuntoutus, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantumista. Uskomatonta kyllä, tätä koetetaan joissakin julkisissa keskusteluissa ja lobbauspuheissa vähätellä, vaikka tavoitteissa edistyminen on Kelan järjestelmään sisäänkirjoitettu kuntoutuksen jatkamisen edellytys!
Ilman Kela-korvausta mahdollisuus pitkäkestoisiin kuntoutuksellisiin hoitosuhteisiin jää vain varakkaimmille, mikä ei ole etenkään keskustalle sopiva suunta. Kela-korvauksen jälkeen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus on nähty esteeksi kuntoutukseen hakeutumiselle.
Monet kuntoutuspsykoterapia-asiakkaista ovat työelämässä ja pystyvät osallistumaan kuntoutuskustannuksiinsa. On huomattava, että omavastuuosuudet ovat merkittävä osa kuntoutuksen rahoitusta eikä niistä kokonaan luopuminen ole nykyisessä taloustilanteessa realistisesti mahdollista.
Omavastuujärjestelmän oikeudenmukaistamiseksi olisi helppo tehdä lakimuutokset, joissa esimerkiksi omavastuuosuus vähenee tulotason laskiessa tai korvataan harkinnanvaraisena toimeentulotukena. Kukaan ei saa jäädä ilman tarvitsemaansa kuntoutusta taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Mielenterveyden hoitojärjestelmää on pikemminkin kehitettävä niin, että se tunnistaa nopeammin ihmiset, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja syvempää kuntoutusta ja hoitoa. Liian kevyellä hoidolla tai pelkällä lääkityksellä on vastaava hyöty kuin sideharsosta murtumassa.
Tietoisuus kehityksellisten traumojen vaikutuksesta mielenterveyden häiriöihin ja sairauksiin on edelleen hämmästyttävän vähäistä, vaikka tietoa on tarjolla runsaasti. Tämä on ihmisten ja kansantalouden kannalta kestämätöntä, sillä kehityksellinen trauma on hoidettavissa kuntoutuksella eli psykoterapialla.
Ammattiurani aikana kohtaamieni ihmisten masennus tai ahdistus on aina pohjautunut kehitykselliseen vaillejäämiseen tai vahingolliseen kohteluun.
Kaikille ei toki voi tarjota psykoterapiaa eikä ole tarpeenkaan. Voisimme tehdä paljon opettamalla jo kouluissa lapsille ja nuorille sekä muilla keinoin vanhemmille ikäpolville mielenterveystaitoja, joiden avulla auttaa itseään ja muita.
Voi kunpa saisimme kansallisen ohjelman näiden mielenterveystaitojen juurruttamiseksi laajoihin kansan riveihin. Hyöty hyvinvoinnille ja kansantaloudelle olisi valtava.
Keskustalla on paljon käsissään kansallisen mielenterveyden hankkeessa.
Anna Partanen
psykoterapeutti, keskustan mielenterveystyöryhmän jäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/