Lukijalta: Jäähyväiset hyvinvointivaltiolle tai eläkeiän nosto?
Julkisen talouden tilanne on valtiovarainministeriön mukaan niin paha, että tilannetta ei korjaa enää edes reipas talouskasvu (Helsingin Sanomat 5.10.) Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkinen velka on noin 245 miljardia eli 88 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Työttömyysaste on 10 prosenttia. Lunta on tulossa tupaan, sillä media kertoo lähes päivittäin irtisanomisista ja uusista yt-neuvotteluista.
Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia sekä seuraavina vuosina 1,5 ja 1,6 prosenttia. Pitkän aikavälin optimistisen skenaarion mukaan BKT kasvaa 2030–2060-luvuilla keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa, arvioi Suomen Pankki.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelema velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Hallitus esittää 40 prosentin velkasuhdetta. Velkajarru tulisi voimaan 2031.
Julkista velkaa olisi sen mukaan lyhennettävä yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi. Nykyisellä BKT:lla se tarkoittaisi yli yhdeksää miljardia vaalikaudessa. Velkajarru on saanut paljon kritiikkiä ja saattaa vielä eduskunnassa muuttua.
Talouskasvun hedelmillä ei siis pystytä julkista lyhentämään. Kasvun tuottama rahamäärä riittää juuri ja juuri julkisen velan korkoihin. Syntyvyys on vähäistä. Väestön ikääntyessä sosiaaliturvamenot kasvavat. Puolustukseen tarvitaan lisää miljardeja.
Jos hyvinvointivaltion purkua jatketaan, se koskee pääasiassa lisäleikkauksia sosiaaliturvaan. Kansalaisten ostovoima heikkkenee. Säästetään pahojen päivien varalle. Talouskasvun hiipuminen jatkuu. Äänestysprosenttikin saattaa alentua, kun tiedetään, että talouden raamit on ennalta määrätty.
Lassila & Tikanojan entinen toimitusjohtaja ja Solidiumin entinen hallituksen puheenjohtaja Heikki Bergholm on laskenut, että jos eläkkeelle siirtymisikä nostettaisiin 63 vuodesta 70 vuoteen, eläkemenot pienenisivät yli 10 miljardia euroa vuodessa ja työvoima kasvaisi noin puolella miljoonalla vuodessa.
Työssä olevien eläkemaksuja voitaisiin laskea ja tuloverotusta nostaa ilman, että käteen jäävät tulot alenisivat (Helsingin Sanomat 6.10.).
Bergholmin mielestä se tervehdyttäisi merkittävästi julkista taloutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan 65–74-vuotiaista ”liki 60 prosenttia kertoi olevansa täysin työkykyisiä” (Helsingin Sanomat 6.10.). Samalla vähenisi ulkomaisen työvoiman tarve.
Poliitikot ja työmarkkinajärjestöt eivät hevillä halua eläkeikärajaa nostaa. Viime eduskuntavaaleissa alle 50-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 43 prosenttia. Sillä äänestysaktiivisuudella ei vanhempia ikäluokkia suosivaa eläkejärjestelmää muuteta.
Edessä taitaa valitettavasti olla hyvinvointivaltion purkamisprojektin kiihdyttäminen.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/