Hyvinvointialueiden toimintaan lisätukea vajaaravitsemukseen puuttumisesta
Vajaaravitsemus eli tarpeeseen nähden riittämätön energian ja ravintoaineiden saanti sairastaessa lisää sairastavuutta, infektioita, kaatumisia, komplikaatioita ja mm. haavojen paranemisen ja toipumisen hidastumista.
Lisäksi se lisää hoivan tarvetta, kuolleisuusriskiä ja pidentää sairaalajakson pituutta. Suurimmassa riskissä ovat erityisesti lapset ja ikäihmiset. Aiheena ravitsemus voi tuntua pieneltä, mutta sillä on mittavat vaikutukset niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin.
Hyvinvointialueiden rahoituskeskusteluissa tulisi puuttua ennaltaehkäisevästi vajaaravitsemukseen ja sen riskiin, sillä sen on lukuisten tutkimusten mukaan osoitettu tuovan kustannussäästöjä yhteiskunnalle.
Suomessa keskimäärin 18 % kuolemista liittyy viime keväänä julkaistun Ravitsemushoitosuosituksen (THL 2023) mukaan ravitsemukseen, mikä on selkeästi enemmän kuin vähäiseen liikuntaan yhdistetyt kuolemat (3 %) ja muissa EU-maissa vastaavat luvut keskimäärin.
Ravitsemukseen liittyvät kuolemat ovat jopa yhtä yleisiä kuin tupakan ja alkoholin yhteensä aiheuttamat kuolemat.
Jos vajaaravitsemusta tai sen riskiä ei tunnisteta, aiheutuu tästä hyvinvointialueille hoidon lisätarvetta, mikä puolestaan johtaa suurempiin hoitokustannuksiin.
Alanteen ym. (2019) katsauksen mukaan vajaaravitsemuksen hoidosta aiheutuu Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidetun vajaaravitun potilaan hoito maksaa 3816 euroa enemmän kuin potilaan, joka on hyvässä ravitsemustilassa.
Orellin ym. (2023) tuoreen artikkelin mukaan sairaalassa hoitojakso on vajaaravitsemusriskissä olevalla potilaalla pidempi ja vakioiduilta kustannuksiltaan kalliimpi kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila.
Pitkäaikaishoidossa vajaaravitsemusriskin tai -tilan korjaaminen aiheuttaa iäkkään potilaan hoidolle lisäkustannuksen, joka on 8287–10 497 euroa korkeampi.
Ravitsemushoidon eli käytännössä esim. täydennysravintovalmisteiden ja ravitsemusterapeutin työpanoksen osuudeksi tulee tästä lisäkustannuksesta vain 2 %.
Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se tuo vähemmän inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle enemmän säästöjä käytettäviksi muuhun. Hyvinvointialueiden tulee herätä asiaan viimeistään nyt.
Lotta Paakkunainen
Lohjan kaupunginvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (keskusta)
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko (kokoomus, EPP)
Marjut Frantsi-Lankia
Kirkkonummen kunnanvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu (keskusta), vastaava asiantuntijalääkäri
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.