Harjoitukset eivät ole linjauksia

Keskustelu sotilaallisista harjoituksista on nyt vellonut pari viikkoa.

Omilla kahdella kaudellani pääministerinä vuosina 2003–2010 menettelyt hallituksen ja presidentin tasolla noudattivat selkeää linjaa.

Puolustushallinto valmisteli harjoitussuunnitelman ja se tuotiin presidentin ja hallituksen yhteiseen ns. tp-utvan käsittelyyn.

Ulkoministeriö oli luonnollisesti arvioinut sitä, liittyykö harjoitusohjelmaan poliittisesti kiinnostavia uusia asioita. Ennen utvan kokousta käsittelin ohjelman kiinnostavimpia kohtia aina presidentti Tarja Halosen kanssa. Huomiomme kohdistui uusilta vaikuttaviin ohjelman kohtiin ja nostimme asiat valmistelijoiden vastattavaksi tapaamista seuranneessa utvan kokouksessa.

Presidentti Halonen oli erittäin tarkka näissä asioissa.

Suurin osa kymmenistä harjoituksista jatkaa aina edellisvuosien linjaa ja ne on nimetty koodinimillä, jotka eivät kerro itse sisällöstä mitään.

Koodinimien niukka informaatio aiheuttaa tuskaa utvan kokouksiin nykyäänkin osallistuville. Poliittinen kiinnostus kohdistui myös aiemmin aina harjoituksiin, joissa Nato tai USA olivat mukana.

Harjoitukset toteuttavat niitä poliittisia linjauksia, joita on tehty mm. ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa. Harjoittelun tehtävänä on kehittää puolustustamme ja sen yhteistoimintakykyä toisten kanssa.

Näillä harjoituksilla ei lähetetä tarkoituksellisia signaaleja ulkopuolellemme.

Matti Vanhanen

Kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä on pitkään korostettu pohjoismaista yheistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa, EU:n kriisinhallintayhteistyötä, Nato-rauhankumppanuutta ja trans-atlanttista yhteistyötä USA:n suuntaan.

Tämänkin vuoden päätetty käytännön ohjelma toteuttaa näitä painopisteitä – eivätkä harjoitukset ole itsessään ulko-ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Linjaukset tehdään muualla.

Harjoituksella saattaa olla myös ulkopoliittista signaalimerkitystä. Tähän liittyen herkkyys vaihtelee riippuen kansainvälisestä tilanteesta.

Tp-utvan kannalta olennaista onkin arvioida harjoitusohjelmaa tältä poliittiselta kannalta. Siksi tp-utvan on tiedettävä ja havaittava aikaisemmasta poikkeavat merkittävät harjoitukset.

Puolustushallinnon on luonnollisesti itse nostettava tällaiset poliittiseen harkintaan ja toisaalta päättäjien on osattava itse esittää myös oikeita kysymyksiä.

Presidentti Sauli Niinistö totesi tänään, että harjoituksissa, joihin USA osallistuu, ei luoda ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Eli näillä harjoituksilla ei lähetetä tarkoituksellisia signaaleja ulkopuolellemme. Tältä osin harjoituksia koskeva keskustelu on nyt kuitattu.

Ulkopoliittisen johdon tehtävä on arvioida poliittisia asioita. Joskushan muiden kanssa järjestettävä harjoitus voisi tarkoituksellisesti olla myös viesti naapureille. Aikanaan omat ylimääräiset harjoituksemme lokakuussa 1939 olivat viesti.

Jos harjoittelulla haluttaisiin joskus lähettää viestejä naapureille, pitää se tehdä harkiten, suunnitelmallisesti ja päättäväisesti.