Koulujen oppilashuolto huolestuttaa Karjalan keskustanaisia

Karjalan Keskustanaisten mielestä Etelä-Karjalassa on kiinnitettävä huomiota yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien kokoonpanoon.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapaan kuuluu muun muassa osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri, ryhmäytymisen tukeminen sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja tukevat toimet.

Oppilashuoltoryhmien kokoonpanoon kuuluu rehtori, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, oppilaiden edustaja ja huoltajien edustaja. On kaikkien edun mukaista, että oppilashuoltoryhmissä on kaikkien tahojen edustus vahvasti läsnä.

– Etelä-Karjalassa on parantamisen varaa oppilashuoltoryhmien kokoonpanojen suhteen, sillä maakunnan luvut ovat koko maan keskiarvoa huomattavasti alempana, todetaan keskustanaisten kannanotossa.

Vuoden 2017 tilastoista käy ilmi, että Etelä-Karjalassa vain 5 prosentissa oppilashuoltoryhmiä on vakituisena jäsenenä oppilaiden edustaja ja vain 8 prosentissa vakituisena jäsenenä on oppilaiden vanhempien edustaja.

Karjalan Keskustanaiset pitävät lukuja erityisen huolestuttavina. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnan tarkoituksena on tukea koulutyön ja opintojen järjestämistä hyvinvointia tukevasti. Panostamalla oppilaiden ja huoltajien mukanaoloon voidaan toimia ennaltaehkäisevästi koulun arjessa.

Keskustanaisten Karjalan piirin puheenjohtajan Pilvi Hyttisen mukaan naiset haluavat, että epäkohta korjataan.

– Tulevaisuudessa oppilaiden rooli tulee entisestään korostumaan kun kehitetään uusia toimintatapoja, mitkä koskettavat heidän arkipäiväänsä koulussa.

– Luotettavalla monialaisella yhteistyöllä on mahdollisuus muuttaa esimerkiksi oppilaitoksissa tapahtuvan häirinnän määrän suuntaa. Ongelmien ennaltaehkäisy on paljon kustannustehokkaampaa kuin jälkihuolto.