Keskustakonkari: SDP jatkaa ihmisten pelottelua – "Näin ei Suomi nouse lamasta"

Ei mennyt monta minuuttia, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muun opposition säestämänä leimasi valtion omistajapolitiikan linjaukset myyntiohjelmaksi, ihmettelee keskustan kansanedustaja, KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä.

– Ihmisten perusteeton pelottelu saattaa palvella SDP:n puoluepoliittista etua, mutta Suomea ei se lamasta nosta, Ala-Nissilä napauttaa tiedotteessaan.

Ala-Nissilä korostaa, että valtion omistajapolitiikan linjaukset ovat osa Suomen kuntoon laittamista.

– Painopiste siirtyy järkälemäisellä tavalla budjetin paikkaamisesta uuden toimeliaisuuden, ennen muuta talouden kasvun ja työpaikkojen luomiseen, kansanedustaja kuvaa linjauksia.

Hän ennustaa, että luottamus valtio-omisteisten yhtiöiden pitkäjänteiseen kehittämiseen lisääntyy.

Ala-Nissilän mukaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta oli välttämätöntä, että valtionyhtiöiden johdon palkitsemista kohtuullistettiin.

– On myös tärkeää, että verot maksetaan aina siihen maahan, jossa yhtiön tulos syntyy, kansanedustaja muistuttaa.

Ala-Nissilä kummastelee, miten 100-prosenttisesti omistetun julkisen yhtiön perustaminen on heti leimattu markkina- ja jopa yltiöliberalismiksi.

– Pelottelupolitiikka jatkuu.

– Tosiasiallisesti enemmän ongelmia on ollut valtion virastoissa kuin niissä yhtiöissä, joissa on selvä, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen hallintomalli.

Osakeyhtiö on osoittautunut toimivaksi välineeksi julkisessa taloudessa esimerkiksi palvelutuotantoon tai strategiseen yritystoimintaan. Ala-Nissilän mielestä on tärkeää huolehtia yhtiöiden hyvästä ja avoimesta hallinnosta ja siitä, että poliittinen omistusohjaus toimii omassa roolissaan tehokkaasti.

Valtion omistajapolitiikassa ja ennen muuta omistajaohjauksessa on ollut ongelmia.

– Olemme nähneet yhden ministerin eronkin.

Yleisesti on niin, että asiantuntemus ja ammattitaito kuuluvat osana niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin hyvään hallintoon. Toinen tärkeä asia niukkuuden oloissa on strateginen johtaminen ja ketteryys, Ala-Nissilä korostaa.

– Talouskriisi maailmalla tarjosi lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka parempaa osaamista ja asiantuntemusta olisi tarvittu etenkin isojen pankkien johtoportaissa.