Kalmari: Suomen vähäinen korruptio käy esimerkiksi Euroopalle

Euroopan neuvosto voisi ottaa mallia siitä, miten Suomessa päättäjät ilmoittavat sidonnaisuutensa, sanoo kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.).

Kalmari puhui korruption kitkemisestä Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa tiistaina.

– Suomessa on selkeät säännöt, joiden mukaan kansanedustajat ilmoittavat sidonnaisuuksistaan, vaalirahoituksestaan ja saamistaan etuuksista. Järjestelmän avoimuus toimii muistutuksena meille kaikille, että demokraattisessa instituutiossa päätöksiä tai mielipiteitä ei voi ostaa, Kalmari totesi.

Yleiskokouksen käsiteltävänä oli sveitsiläisen kansanedustajan Liliane Maury Pasquierin raportti, jossa käydään läpi vastuuvelvollisuusperiaatteen toteutumista yleiskokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien osalta sekä sitä, millaisia seuraamuksia luottamuksen menettämisestä pitäisi koitua.

Raportti pantiin keväällä vireille pikaisesti, kun merkittävä osa yleiskokouksen kansanedustajia koki puheenjohtaja Pedro Agramuntin toimineen yleiskokouksen periaatteiden vastaisesti vieraillessaan Syyriassa venäläisten kutsusta.

Epäluottamuslauseesta huolimatta yleiskokouksen puheenjohtajan erottaminen ei ole sääntöjen mukaista.

– Nollatoleranssin pitäisi olla itsestäänselvyys demokraattisissa vaaleissa valituille edustajille. Jos ei ole, se pitää kirjata sääntöihin. Siksi kannatankin raportoijan ehdotusta yleiskokouksen sääntöjen muuttamiseksi niin, että luottamuksen menettämisestä on seuraamuksia, Kalmari sanoi.

Jos yleiskokouksen sääntöjä muutetaan raportoijan esityksen mukaisesti, se mahdollistaa yleiskokouksen puheenjohtajan erottamisen.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 26.-30.6.

Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Kalmarin lisäksi kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila (Suomen EN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Anne-Mari Virolainen (kok.).

Suomi on saanut kiitosta Euroopan neuvoston korruptionvastaiselta toimielimeltä GRECOlta (Group of States against Corruption).

GRECO toteaa tuoreessa seurantaraportissaan, että Suomi on toimeenpannut kaikki neljännen arviointikierroksen suositukset, jotka koskevat kansanedustajiin liittyvän korruption ehkäisemistä.

GRECO:n suositukset koskevat muun muassa kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksen muuttamista pakolliseksi sekä kattavamman ohjeistuksen antamista kansanedustajien vastaanottamista lahjoista ja muista etuisuuksista.