Kohti Ruotsin talouspolkua
Suomalaisen yhteiskunnan avoimuus korostuu erityisesti kansallisena veropäivänämme – tänä vuonna kuluneen viikon keskiviikkona. Mielestäni kyse on positiivisesta suomalaisen vaurauden ja menestyksen päivästä. On ilo lukea ihmisten ja yritysten menestyksestä. Vaurauden kasvattaminen, työn lisääminen ja kasvun turvaaminen on Suomen Keskustan ykköstavoite. Vain talouskasvun kautta turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.
Julkinen talous jää ripeän suhdannepyrähdyksen sekä koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien voimakkaan vähenemisen jälkeen yhä alijäämäiseksi. Suomi, hallitus ja eduskunta ovat tehneet korona-aikana pääsääntöisesti erittäin hyvää politiikkaa. Niin terveyden kuin taloudenkin osalta. Kyllä, jälkikäteen on asioita joita olisi voinut tehdä paremmin, mutta se on inhimillistä. Pääsääntöisesti politiikka on ollut onnistunutta. Erityisesti verrattuna moneen muuhun maahan.
Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen.
Talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi vuonna 2020 nopeasti. Velkasuhteen kasvu onneksi hidastuu tänä vuonna. Julkinen velkasuhde on kuitenkin jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin viime vuosikymmenen lopulla.
Tilapäisten hyvien lukujen valossa on erittäin vaarallista vaipua väärään turvallisuudentunteeseen. Muuten edessä on iso lasku lapsille ja lastenlapsillemme maksettavaksi.
Suomessa valtionvelka on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa vastaava luku on noin 38 prosenttia. Ruotsin BKT kasvaa tänä vuonna 4,7 prosenttia ja arvio ensi vuodesta on 3,9 prosenttia. Suomessa BKT:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia, ensi vuonna 2,9 prosenttia.
Kasvu hiipuu jo lähitulevaisuudessa molempien maiden kohdalla, ellei uusia toimenpiteitä tehdä.
Maidemme välinen pitkäaikainen iso ero on myös työllisyysaste. Osaavasta työvoimasta on molemmissa maissa pula, mutta Suomessa työttömyys on mittakaavaltaan täysin erilainen ongelma. Jos Suomessa olisi Ruotsin työllisyysaste, olisi moni taloudellinen ongelmamme helpommin ratkaistavissa.
Maininnanarvoinen kasvupyrähdys on tapahtumassa Pohjois-Ruotsissa, jonne eri arvioiden mukaan ollaan investoimassa 100 miljardia euroa seuraavan parin kymmenen vuoden aikana.
Kasvu hiipuu jo lähitulevaisuudessa molempien maiden kohdalla, ellei uusia toimenpiteitä tehdä.
Suomen toimenpiteet ovat meidän omissa käsissä. Ruotsiin vertaaminen ei ole itseisarvo, mutta monilta osin meidän on kyettävä tekemää päätöksiä, joilla pääsemme lähemmäs naapurimme kilpailukykyä. Uudistusten tarve Suomessa on ilmeinen. Koko 2010-luvun jatkunut matala BKT:n kasvu ei ole Suomessa herättänyt päättäjiä tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten olisi pitänyt.
Tarvitsemme enemmän rakenteellisia uudistuksia, enemmän kasvua ja enemmän työtä. Asumistukijärjestelmä on remontoitava, kankea sosiaaliturva on uudistettava perustuloksi, työmarkkinoita on muokattava lähemmäs naapurimaamme vastaavia ja yrittäjyyden esteitä on edelleen poistettava. Verotuksen on aina oltava kannustavaa niin yrittäjille, yrityksille kuin kaikille meille kansalaisille.
Työtä riittää myös seuraaville hallituksille, mutta se työ on aloitettava jo nyt. Suomi tarvitsee lisää woltteja, enemmän työtä ja vähemmän velkaa