Sivistymättömyys on vaarallinen arvo
Tapasin viime viikolla ihmisen, joka kertoi, ettei seuraa lainkaan uutisia. Olen kohdannut myös kansalaisen, joka oli ylpeä siitä, ettei ollut kuudessa vuodessa oppinut koulussa yhtään ruotsia.
Loppuviikosta julkisuudessakin vilahti keskustelua aiheesta ”miksi muka pitäisi tietää, kuka joku Mikael Agricola oli”.
Sivistys oli ennen arvo. Ei ole enää. Nyt on rohkeaa ja uhkeaa olla tietämättä. Kaikenlaista voi toki puhua ja kirjoitella siitä huolimatta. Tietämättömyydestä ja siihen perustuvasta mielipiteenvapaudesta on tullut uusi kansalaisoikeus.
Sivistyksen kartuttaminen vaatii lievää ponnistelua, joten helpompi on sanoa, että opiskelun ja lukemisen voi aina korvata googlaamalla. Ei voi.
Google on tosi kätevä, jos pitää yhtäkkiä tarkistaa Mikael Agricolan elinvuodet tai vaikka sanan ”apofaasi” merkitys. Sitruunapiirakan resepti löytyy hetkessä, samoin sopiva remonttifirma kylpyhuonetta kunnostamaan.
Mutta Googlesta ei ole mitään apua, jos pitäisi arvioida suomenkielisen kulttuurin merkitystä kansan itseymmärrykselle.
Googlesta ei myöskään saa ensimmäistäkään vastausta monimutkaisiin, pirullisiksikin nimitettyihin ongelmiin, kuten millaisin toimin saataisiin suurempi osa työvoimasta työhön, millainen finanssipolitiikka olisi viisasta tai millaisin kansallisin keinoin valtiot voivat suojata talouksiaan euroalueen yhteisiltä kriiseiltä.
Sivistys on suhteellisuudentajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Se on aivojen välttämätön perusrakenne, jota ihminen tarvitsee suhteuttaakseen asioita toisiinsa ja tunnistaakseen toiminnalleen oikean suunnan.
Ilman tätä perusrakennetta ihmisen on mahdotonta esimerkiksi arvioida, onko ”10 miljoonaa” johonkin tarkoitukseen paljon, vähän vai sopivasti. Tätä arviointikykyä tarvitsee jokainen poliittinen päätöksentekijä, mutta olisihan se suotavaa myös kansalaiselle, joka aikoo ilmaista asiasta mielipiteensä keskustelupalstalla.
Sivistys on myös se yhteinen nimittäjä, jolle voidaan rakentaa kansakunnaksi kutsuttu yhteisö – me olemme se porukka, jolle tulee Agricolan nimestä mieleen jotain.
Sivistys on jaettua henkistä pääomaa. Se on fundamentaalipääomaa, jonka varaan rakentuvat muut pääomat.
Sivistymättömyys on kansallisena arvona vaarallisimmasta päästä.
