Syksyä kohti
Otsikko ei ole pessimistin muistutus siitä, että päivä alkaa lyhetä jo kolmen viikon päästä ja kesä loppuu ennen kuin se edes ehti alkaa.
Otsikko on muistutus siitä, että työmarkkinakierros pyörähtää käyntiin heti kesän jälkeen.
Ensimmäisenä on päättymässä Paperiliiton työehtosopimus syyskuun lopussa ja uuden Teollisuusliiton sopimukset kuukauden päästä siitä. Yksityinen ja julkinen palveluala odottavat vuoroaan sydäntalveen saakka, sopimukset päättyvät tammikuun loppuun 2018.
Tulevaan työehtosopimuskierrokseen kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa, ja ilmapiiri on hermostunut. Pitkä keskitettyjen ja äärimaltillisten sopimusten kymmenvuotinen nauha katkeaa. Liittokierrokseen on ladattu paljon odotuksia.
Palkansaajapuoli lähtee hakemaan palkankorotuksia. Työnantajat puolestaan toppuuttelevat minkä ehtivät ja varoittelevat Suomen talouden nousun olevan hauraalla pohjalla.
Maan hallitus seuraa tilannetta sivusta, ainakin näennäisesti. Valtionvarainministeri Petteri Orpo on väläyttänyt palkansaajien sivukulujen korotusten kompensoimista veronalennuksilla maltillisen palkkaratkaisun vastineeksi.
Samaa olemme palkansaajakeskusjärjestöistä esittäneet. Se tukisi ostovoiman kehitystä, parantaisi työn vastaanottamisen kannattavuutta ja leikkaisi kovimpia palkkavaatimuksia.
Ilman palkankorotuksia syksyllä ja talvella sopimuksia ei kuitenkaan tehdä.
Ilman palkankorotuksia syksyllä ja talvella sopimuksia ei kuitenkaan tehdä.
Hallitus siis osaltaan öljyää työmarkkinoiden rattaita veronalennuspuheillaan. Osaltaan se lapioi sinne soraa valmistellessaan uusia kiristyksiä työttömyysturvaan.
Työvoimapalvelujakin ollaan voimakkaasti uudistamassa osana maakuntauudistusta. Nämä uudistukset eivät ole ilahduttaneet palkansaajia, päinvastoin puheet ovat koventuneet asioiden edetessä.
Nyt hallituksen onkin vakavasti mietittävä, haluaako se edistää vai vaikeuttaa työmarkkinakierrosta. Ja laittaa asiat myös mittakaavaan.
Työllisyys on myötätuulessa ja työttömyys alenee. Vienti vetää ja talouden pyörät pyörivät. Onko silloin järkevää viedä eteenpäin vaikutuksiltaan hyvin rajallisia työttömyysturvan uudistuksia, joilla saattaa olla ikäviä heijastuksia työmarkkinoiden toimintaan?
Varsinkin kun vaikkapa me SAK:sta olemme viestittäneet ja viestitämme, että työttömien aktivointi, kattavat palvelut ja kannustava työttömyysturva ovat tarpeen. Ja että olemme valmiit lähtemään tähän valmisteluun mukaan.
Sen tavoitteena pitää olla nykyistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja kannustavampi työttömyysturvajärjestelmä, jossa hallinto, palvelut ja taloudellinen turva toimivat samaan suuntaan. Työttömät ovat norminpurkutalkoonsa ansainneet.