Puhdas ja turvallinen ruoka on hyvinvoinnin perusta
Maailmanlaajuinen vienti pyörii logiikalla, jossa jokainen maa kykenee tarjoamaan toiselle maalle jotain sellaista, jota itseltä puuttuu. Me emme voi kasvattaa Suomessa banaaneja tai kookoksia ravinnoksi ja siksi näitä hedelmiä tuodaan maahamme kaukaa tropiikista.
Erilaisten tuotteiden lisäksi maailmalla on kysyntää myös osaamiselle. on puhuttu paljon, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana. Meillä on koulutuksen lisäksi korkealuokkaista osaamista myös toisaalla – ruoantuotannossa.
Ruoantuotannon lähtökohdat Suomen historiassa eivät ole olleet helpot. Täälläkin on kärsitty nälänhädästä ja kulkutaudeista. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen tarina on vahvasti myös suomalaisen ruoan tarina. Sadassa vuodessa olemme kehittäneet piskuisessa, ilmasto-oloiltaan arktisessa Suomessa bioturvallisuudeltaan yhden maailman iskunkestävimmistä ruokajärjestelmistä. Esimerkkinä Nobel-palkitun A. I Virtasen tieteellinen työ AIV-rehun parissa, jota ilman emme varmasti voisi kuvitella ainutlaatuisen puhtaan maidon tarinaa.
Samalla esiin on nostettava maitohygienian uranuurtaja, eläinlääketieteen tohtori Walter Ehrström. Kun Ehrström aloitti työnsä vuonna 1918 maidon tuotanto-olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna alkeellisia ja ihmisiin levisi maidon välityksellä tauteja.
Ehrström ymmärsi, että tilanteen parantamiseksi on ratkaisevaa parantaa maidon laatua. Jos maito on jo tilalla huonolaatuista, ei asiaa voi myöhemmin korjata. Ainoastaan hyvä hygienia koko tuotantoketjun ajan voi taata hyvälaatuisen maidon kuluttajille.
Vielä tänäkin päivänä Ehrströmin opit ovat ajankohtaisia. Korkealuokkaisen maidon tuotanto alkaa eläinten valinnasta, jalostuksesta ja rakennusten suunnittelusta. Tuottajan ammattitaidolta edellytetään monipuolista osaamista kattaen rehunkäsittelyn, ruokinnan, hygienian, omavalvonnan ja nykytekniikan hallinnan.
Maidontuotanto on yksi esimerkki siitä valtavasta osaamisesta ja historiallisesta kehityksestä, mikä tiivistyy koululaisen maitolasiin tänä päivänä. Sama pätee myös lihaan ja kasvituotteisiin.
Emme ole kuitenkaan immuuneja maailmalta tuleville viruksille ja pandemioille. Moni Euroopassakin riehuva eläintauti, kuten afrikkalainen sikarutto on pysynyt pois Suomesta, koska olemme panostaneet korkean hygienian lisäksi myös elintarvikevalvontaan esimerkiksi Tullin ruokakoiran avulla. Myös metsästäjät tekevät korvaamattoman arvokasta työtä pitämällä villisikakannan kurissa.
Tätä laajaa osaamistamme, johon kytkeytyy sekä tilakohtainen bioturva että koko ruokajärjestelmän kattava hygieniaosaaminen, meidän on vietävä maailmalle. Viljelijämme ovat bioturvallisuuden ammattilaisia. Heidät on varustettu vahvalla hygieniaosaamisella erilaisten eläintautien vastustamisessa. Tuotanto-olomme tukevat eläinten hyvinvointia, antibiootteja ei käytetä kuin tarpeeseen.
Olemme valovuoden edellä monia muita maita, joissa vasta korona on herättänyt pohtimaan hygieniaosaamisen levittämistä laajemmin koko ruokajärjestelmään.
Erityisesti huoli kasvavasta mikrobiresistanssista ja uhkasta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ja tulehdusten leviämisestä on puhuttu laajasti myös EU:ssa. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö eläimillä mahdollisimman vähäisenä, on huolehtia eläinten korkeasta hyvinvoinnin tasosta ja torjua ennakolta eläintauteja korkean bioturvan keinoin.
Suomessa on onnistuttu erinomaisesti pitämään eläinten lääkinnän tarve aivan minimissä panostamalla hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tässä meillä on paljon annettavaa muille maille.
Ruokaturvaan ja turvallisuuteen panostaminen on vakaaseen yhteiskuntaan panostamista. Maailmasta eivät ruokaturvaa heikentävät konfliktit ja taudit lopu. Ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä lukuisten maiden mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa. Maailmalla on siis huutava kysyntä ruokaturvaosaamisessa, ja se kasvaa.
Meillä Suomessa tätä osaamista on paitsi bioturvan ja hygienian saralla, mutta myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen saralla. Tämän ylläpitäminen edellyttää maatalouden kannattavuudesta huolehtimista. Viedään siis puhtaan ruuan osaamista maailmalle ja muutetaan se samalla rahaksi.
Hyvää suomalaisen ruuan päivää jokaiselle lukijalle.
