EU:n laajentumiskeskustelu etenee
Euroopan unioni on historiansa saatossa samanaikaisesti sekä laajentunut että uudistunut. EU:n laajentuminen on lisännyt turvallisuutta, vakautta ja vaurautta mantereellamme.
Edellinen suuri laajentuminen tapahtui vuonna 2004 kun unioni sai kymmenen uutta jäsenmaata. Viimeisin laajentuminen tapahtui kun Kroatia liittyi jäseneksi vuonna 2013. Tämän jälkeen laajentuminen on ollut pysähdyksissä, mutta nyt kysymys on noussut uudestaan EU-politiikan ja -keskustelun keskiöön.
Globaalin suurvaltakilpailun ja käynnissä olevan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä keskustelu EU:n laajentumisesta on edennyt nopeasti.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi Espanjan Granadan epävirallisessa kokouksessa julkilausuman, jonka mukaan sekä EU:n että jäsenmaiden on oltava valmiina laajentumiseen.
EU:lla on tällä hetkellä kahdeksan ehdokasmaata: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.
Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ovat jäissä eikä näköpiirissä ole niiden avaamista. EU:n ja Turkin suhdetta määrittelevät muun muassa kauppa-, turvallisuus- ja muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset, joissa molemmilla osapuolilla on tärkeitä intressejä vaalittavana. Turkki on alueellinen suurvalta, jonka toiminnalla on merkityksensä myös Lähi-idän vakauden kannalta.
Länsi-Balkanin maat ovat olleet jo pitkään unionin odotushuoneessa. Niiden laajentumisprosessia on pyrittävä nopeuttamaan.
Euroopan ulkopuoliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan Länsi-Balkanin maiden sisäiseen kehitykseen ja ulkopolitiikkaan tavalla, joka pyrkii eriyttämään maita eurooppalaisesta yhteistyöstä.
Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on unionissa ja on tärkeää, että maat etenevät kohti täyttä EU-jäsenyyttä ja sitoutuvat unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Länsi-Balkanin EU-integraatiossa on perusteltua edetä asteittain jo ennen maiden täyttä EU-jäsenyyttä. EU ja Länsi-Balkan voivat tiivistää yhteistyötä esimerkiksi sisämarkkinoiden, energian ja liikenneinfrastruktuurin aloilla.
Euroopan komissiolta odotetaan marraskuussa laajentumisraporttia, joka antaa askelmerkit laajentumisen seuraaville vaiheille.
Eurooppa-neuvosto arvio joulukuun kokouksessaan avataanko ensimmäinen neuvotteluluku Ukrainan kanssa.
Laajentuva unioni ei voi toimia vanhoilla säännöillä. EU:n päätöksentekoa, rakenteita ja rahoitusta on kyettävä uudistamaan kuluvalla vuosikymmenellä. Nykyisten jäsenmaiden asema on huomioitava muun muassa yhteisen maatalous- ja koheesiopolitiikan tulevaisuuden osalta.
EU:n laajentuminen on strateginen investointi koko Euroopan turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen. Siinä onnistuminen edellyttää huolellista valmistelua, jäsenyyskriteerien noudattamista, selkeää ansioihin perustuvaa etenemistä ja unionin toiminnan uudistamista.