Tiku(i)sta asiaa
Koko syksyn puhutuimpia puheenaiheita on ollut erään puolueen masinoima keskustelu maa- ja metsätalouden päästöistä.
Eri mittareilla voidaan tarvittaessa osoittaa että maa- ja metsätalous ei ole kantanut taakkaansa Suomen kunnianhimoisissa tavoitteissa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Syntipukiksi on ilmastopaneelien ja ympäristöjärjestöjen toimesta otettu erityisesti metsäteollisuus ja metsänomistajat. Monissa näissä syyttävissä puheenvuoroissa on otettu kantaa katsomalla asiaa hyvinkin kapealla katsantokannalla välittämättä lainkaan haluttujen toimien seurannaisvaikutuksista.
Tuntuu, että keskustelussa taka-alalle jää kokonaan fossiilipäästöjen vähentäminen. En tiedä, onko tämä tarkoituksellista, mutta kovin vähän päästöjen vähentämisestä näkee artikkeleita maan suurimmissa medioissa tänä päivänä.
Kokoonsa nähden Suomi lienee metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio koko maailmassa.
Suomi elää metsästä. Ja erityisesti se työllistää ihmisiä maakunnissa.
Kokoonsa nähden Suomi lienee metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio koko maailmassa.
Ennallistamisvaatimukset ja harmaan suojelun ajaminen, josta luonnonsuojelulain parissa poistetussa pykälässä oli kyse, romahduttaisivat koko talouden pohjan tältä maalta.
Suojelua tarvitaan jatkossakin, mutta se pitää tehdä ottaen huomioon myös 600 tuhannen metsänomistajan omaisuudensuoja. Kaikkia 60-luvulla ojitettuja soita ei voida ennallistaa ja vesittää.
Samaa voidaan sanoa turpeen ympärillä pyörivästä debatista.
Monimutkaisiin ongelmiin ei ole läheskään aina löydettävissä yksinkertaista ratkaisua, vaikka populismia viljelevät liikkeet ja puolueet niitä tarjoilevat.
Ympäristön kannalta turpeen kohtuullinen käyttö, jopa energiakäyttö, on monesti ekologisempaa kuin toiset nyt tarjolla olevat vaihtoehdot.
Keski-Pohjanmaa on tunnettu kansanmusiikistaan ja jokilaaksoistaan, mutta keskipohjalaiseen kansanluonteeseen ei kuulu ylpeily omista vahvoista puolista, vaikka aihetta olisi.
Nykyään Keski-Pohjanmaa on vahva ruokamaakunta, joka katsoo tulevaisuuteen uusilla aloilla.
Oli sitten kyseessä akkuteknologia, fossiilivapaa sähkötuotanto, vetytalous tai biopolttoaineet on Keski-Pohjanmaa koko maan kärjessä tässä paljon puhutussa vihreässä siirtymässä.
Tämän maan hiilineutraalius ja vihreä siirtymä ei synny Helsingin puoluetoimistoilla vaan maakunnissa.
Ja täällä sitä jo toteutetaan eikä vain puhuta.
