Tulipalopakkasia, tulvavaroituksia ja vaalikuumetta tammikuussa 2024
Vuosi 2024 on alkanut keskustan piiritoimistoilla aikamoisessa vaalihyrskeessä. Keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokas Olli Rehnin (3) kampanja on ottanut totisesti tulta alleen joulunpyhien jälkeen ja vaalitapahtumia on järjestetty varmasti lähes jokaisessa kylässä ympäri Suomea.
Olli Rehnin valinnan eteen tehdään töitä täysillä vaalipäivään saakka. Toivottavasti noste on niin vahva miltä se tätä kirjoitettaessa tuntuu. Tämä tarkoittaisi sitä, että viimeisetkin vaalijulisteet ja -esitteet kaivetaan nurkista ja tehdään tiivis ja kovavauhtinen kahden viikon lisäkampanja. Tavoitteena on valita Olli presidentiksi 11.2.
Tammikuu on ollut haastava niin toreilla kampanjaa pitäneille kuin pörssisähköllä kotinsa lämmittäville suomalaisille. Pitkät pakkasjaksot ovat koitelleet ihmisiä arkiaskareissaan Etelä-Suomea myöten. Atlantilla muodostuneiden matalapaineiden reitit ovat menneet Suomen eteläpuolelta, ja meille on virrannut arktista ilmamassaa.
Tätä kirjoitettaessa kelit ovat muuttuneet täysin. Keski-Pohjanmaalla sataa vettä ja lämpötila on reippaasti positiivisten lukujen puolella. Etelä-Suomeen on annettu tulvavaroitus.
Tätä säiden vaihteluja voidaan pitää poikkeuksellisena. Syynä on säiden ääri-ilmiöitä vahvistava ilmastonmuutos. Vuosi 2023 oli maapallon mittaushistorian lämpimin.
Meille se voi tarkoittaa tulevaisuudessa entistä lämpimimpiä kesiä mutta myös kylmiä talvia, jos Atlantin merivirtojen liikkeet ja voimakkuudet muuttuvat. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten maassamme eletään.
Energiatuotannolle pitkät tyynet pakkasjaksot ovat myrkkyä. ”Säänkestävää” sähköntuotantoa pitää lisätä vastaamaan tuuli- ja aurinkoenergian hurjasti nousussa olevaa määrää.
Uudet energiaratkaisut (mm. vety) ottavat vielä aikaa tullakseen merkittäviksi energialähteiksi. Eikä uutta ydinvoimaa väsätä lisää hetkessä. Kysynkin, että onko nyt oikea hetki ajaa tietoisesti alas hajautetun kaukolämpötuotantomme perusraaka-ainetta turvetta?
Nykyhallitus aikoo lopettaa turpeen energiakäytön kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Perussuomalaisten kovasti vielä ennen vaaleja arvostelema edellisen hallituksen tavoite puhui käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Nykyisenkaltainen maanviljely joutuu muuttumaan vielä nopeampaan tahtiin, mitä viime vuosikymmeninä on totuttu.
Maataloudelle ilmastomuutoksen edistyminen voi osoittautua vaikeaksi. Nykyisenkaltainen maanviljely joutuu muuttumaan vielä nopeampaan tahtiin, mitä viime vuosikymmeninä on totuttu.
Uusia näillä leveyspiireillä ennennäkemättömiä kasveja tulee viljeltäviksi ja monen tilan tuotantorakenne muuttuu. Tässä tarvitaan pitkänäköistä ja ennakoitavaa maatalouspolitiikkaa niin maamme hallituksilta kuin Euroopan Unioniltakin.
Maataloudelle pitää antaa mahdollisuuksia muuttua ja kehittyä, ei vain syyllistää ja rajoittaa alaa yhden näkökulman perusteella. Maatalous tuottaa ruokamme.
Maatalous on muutakin kuin vain hiilidioksidipäästöjä ja ravinnevalumia.