Reformaation merkitys 100-vuotiaalle Suomelle
Kirkolliset piirit ovat laajasti juhlineet reformaation juhlavuotta. 500 vuotta sitten tapahtunut kirkollinen mullistus vaikuttaa yhä eurooppalaisten elämään. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syytä miettiä reformaation merkitystä itsenäisyydellemme.
Mikael Agricola käänsi merkittävän osan Raamattua ja julkaisi ABC-kirjan. Näillä oli ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomalaisuuden muotoutumisessa. Ilman omaa kieltä emme olisi se kansakunta, joka olemme. Suomalaisena kansakuntana saavutimme itsenäisyytemme, ja tämän identiteetin pohjalta rakennamme yhä isänmaatamme.
Reformaatiolla ja Suomen itsenäisyydellä on selvä yhteys. Poliittisen itsenäisyytemme perustana oli vahvan kansallisen identiteetin löytyminen.
Reformaatio toi valtavan muutoksen yhteiskuntaan. Keskiaikana kirkko oli säädellyt yksityisten ihmisten ja koko yhteiskunnan elämää. Näkökulman muuttuessa yksilön vapaat ratkaisut nousivat keskeiseen asemaan. Ihmisestä tuli itsenäinen toimija.
Voidakseen toimia jokaisen oli saatava mahdollisuus oppimiseen. Kirkon toiminnan kautta lukutaidon opettaminen kehittyi keskeiseksi tavoitteeksi. Näin muodostuivat edellytykset laajalle kansansivistykselle, joka on demokratian perusta.
Tietämätön kansa ei pystyisi toimimaan demokraattisen järjestelmän toteuttajana. Luterilainen ajattelu lähimmäisten huomioimisesta näkyy konkreettisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion toteutumisena.
Uskonpuhdistajien ajatukset muuttivat myös käsitystä vallankäytöstä. Lutherin ajatukset ovat olleet pohjana kehitykselle, jonka lopputuloksena on nykyinen tilanne monissa Euroopan maissa.
Enää valtiovalta ei voi tehdä kirkkojen toimintaa ohjaavia päätöksiä eikä kirkoilla ole veto-oikeutta poliittisiin päätöksiin. Yhteinen hyvä toteutuu, kun maallista ja hengellistä valtaa toteutetaan oikeudenmukaisuuden, armollisuuden ja lähimmäisenrakkauden hengessä.
Kestävä, arvojen varaan rakentuva politiikka on jatkuvaa oikeudenmukaisuuden puolustamista ja epäoikeudenmukaisuuden torjumista.