Tutkijat: Pohjois-Korean ohjuskoe oli röyhkeä ja hälyttävä

Pohjois-Korean tiistain vastaisena yönä tekemä ohjuskoe oli poikkeuksellisen röyhkeä.

Ohjus suihkaisi Japanin Hokkaidon saaren kohdalta, kulki satoja kilometrejä Japanin päällä ja putosi mereen. Koe aiheutti Japanissa odotetusti pelkoa.

Yhdysvallat ja Japani pyysivät YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokoukseen. Kiina ja Venäjä ilmaisivat vakavan huolensa.

Australialaisen Lowy-instituutin turvallisuuspolitiikan ohjelmajohtaja Euan Graham kutsui koetta harkituksi.

Ohjuksen lentorata oli kohdistettu Guamiin, missä sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta. Pohjois-Korea uhkaili aiemmin elokuussa ohjusiskulla Guamiin. Nyt ohjus lensi sinne päin, mutta ei sinne asti.

Eteläkorealaisen Asan-instituutin vanhempi tutkija Cha Du-Hyeogn sanoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aiemmat puheet vaikuttivat Pohjois-Korean poikkeuksellisiin toimiin.

Kun Pohjois-Korea ei toteuttanut uhkaustaan iskusta Guamiin, Trump sanoi maan alkaneen kunnioittaa Yhdysvaltoja.

– Kommentti näytti siltä, että Pohjois-Korea olisi jänistänyt, ja nyt sen on näytettävä, ettei näin ole, Cha sanoi.

Molemmat tutkijat kommentoivat asiaa uutistoimisto AFP:lle.

Trump sanoi tiistaina, että kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. Pohjois-Korea puolestaan ilmoitti, että koe oli itsepuolustusta Yhdysvaltojen aggressiiviseen käytökseen.

Selvitimme, mitä vaihtoehtoja tilanteen lieventämiseksi on. Arvionsa antaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Neuvottelupöytään?

Neuvottelupöytään Pohjois-Koreaa ja Yhdysvaltoja ovat usuttaneet Venäjä ja Kiina.

Periaatteessa neuvotteluyhteys voisi löytyä, mutta se vaatisi, että Pohjois-Korea hyväksyttäisiin de facto ydinasevaltiona eikä neuvottelujen kynnyksenä pidettäisi Pohjois-Korean lupausta ydinaseista luopumisesta. Pohjois-Korean perustuslakiin kirjattiin vuonna 2012, että maa on ydinasevalta. Siksikään ei ole realistista ajatella, että maa ydinaseohjelmastaan luopuisi.

Toisaalta neuvottelut saatetaan aloittaa, kun Pohjois-Korean taloudellinen tilanne käy jälleen liian tukalaksi ja maan on pakko taipua – kunnes kierre alkaa uudelleen.

Pakotteet tiukkenevat?

Tämä on todennäköisintä, mutta uusia tapoja alkaa olla vaikea löytää. Pohjois-Korea on ollut pakotteiden alla ensimmäisestä ydinkokeestaan lähtien, jo 11 vuotta.

Pakotteiden tehoa pitäisi hakea Kiinan ja Venäjän suunnasta, mutta kummallakin on ollut hankaluuksia toteuttaa sanktioita. Ulkomailla on yhä kanavia, joita pitkin Pohjois-Koreaan virtaa valuuttaa.

Yhdysvallat on ottanut käyttöön sekundäärisiä sanktioita, jotka kohdistuvat Pohjois-Koreaan esimerkiksi Kiinan pankkijärjestelmän kautta.

Aseellinen konflikti?

Trumpin kohdalla tämä on kysymysmerkki. Viime vuonna Pohjois-Korea teki kaksi ydinkoetta ja tänä kesänä se testasi mannerten välistä ohjusta – Yhdysvallat ei reagoinut aseellisesti. Mitä siis pitäisi tapahtua aseellisen konfliktin syntymiseksi, on vaikea arvioida.

Jonkinlainen voimannäyte Japanilta ja Yhdysvalloilta on todennäköinen. Maat voivat esimerkiksi neuvotella päätöksen ampua mahdolliset uudet ohjukset alas.

Tosin Kiina saattaa ärsyyntyä.

Kiina ei ylipäätään halua, että Pohjois-Korean hallinto romahtaa. Kiinalle tilanteen jäädyttäminen on parempi vaihtoehto kuin eskalaatio, varsinkin poliittisesti merkittävänä syksynä, jolloin Kiinassa valitaan henkilöt maan johtaville paikoille.