Euroopan ihmisoikeustuomioistuin alkaa tutkia Venäjän toimia Krimillä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) alkaa keskiviikkona käsitellä Ukrainan tekemiä valituksia Venäjän ihmisoikeusloukkauksista Krimillä.
EIT:n suuren jaoston (Grand Chamber) piti aloittaa kuulemiset asiassa jo helmikuussa, mutta käsittelyä lykättiin aivan viime hetkillä.
Ukrainan valitukset eivät koske itse niemimaan anastamista vaan siellä miehityksen jälkeen toteutettuja toimia.
Ukrainan mukaan Venäjä on muun muassa surmannut ja vanginnut ukrainalaisia sotilaita ja poliiseja sekä estänyt lehdistön toimintaa ja syrjinyt voimakkaasti Krimin islaminuskoisia tataareja.
Ukrainan mukaan sen kansalaisten omaisuutta on myös takavarikoitu laittomasti ja ukrainalaisia on pakotettu ottamaan Venäjän kansalaisuus. Jos henkilö on tästä kieltäytynyt, seurauksena on ollut monien perusoikeuksien menetys.
Ranskan Strasbourgissa sijaitseva EIT toimii Euroopan neuvoston yhteydessä ja valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.
Yleensä tuomioistuin käsittelee kansalaisten oman maansa viranomaisia vastaan tekemiä valituksia, ja valtioiden valitukset toisen valtion toimista ovat harvinaisempia.
Venäjä miehitti ja liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin alueen keväällä 2014.
Venäjän äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa peruttiin valtauksen jälkeen. Venäjä ei myöhemminkään lähettänyt edustajiaan yleiskokoukseen ja keskeytti myös jäsenmaksujensa maksamisen.
Tänä kesänä Venäjän edustajat kuitenkin palasivat parlamentaarisen yleiskokouksen työhön.
Ukraina teki Krimin valtauksen jälkeen EIT:lle useita valituksia Venäjän toimista, jotka on tuomioistuimessa niputettu käsittelyn helpottamiseksi yhdeksi valitukseksi.
Samoin on toimittu niiden valitusten osalta, joita Ukraina on tehnyt Venäjän toimista Itä-Ukrainassa.
Valtioiden välisten valitusten lisäksi yksityishenkilöt ovat tehneet EIT:lle yli 4 000 valitusta Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
EIT on tuominnut Venäjän useaan otteeseen kansalaistensa kohtelusta. Tuorein tapaus on elokuulta, kun tuomioistuin totesi Venäjän kohdelleen huonosti tutkintavankeudessa vuonna 2009 kuollutta juristia Sergei Magnistkya ja muun muassa evänneen tätä tarpeellisen lääketieteellisen hoidon.
Huhtikuussa EIT totesi Venäjän loukanneen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ihmisoikeuksia määräämällä hänet lähes vuodeksi kotiarestiin vuonna 2014.
Tuomioistuimen mukaan rajoitukset olivat suhteettomia syytteisiin nähden ja suunniteltu rajoittamaan Navalnyin julkista toimintaa.
EIT tuomitsi Venäjän Navalnyin laittomista pidättämisistä myös viime vuoden marraskuussa.
