Trumpin velkaelvytys nostaa valtionlainojen korkoja
Yhdysvaltain uudeksi presidentin valitun Donald Trumpin voitto aiheutti hypyn pitkien valtionlainojen jälkimarkkinakoroissa ympäri maailman.
Suomen kymmenvuotisten lainojen korot kohosivat 0,33 prosentista 0,44 prosenttiin heti vaalituloksen selvittyä.
– Kyllä sillä on ollut ihan selkeä vaikutus kaikkialla maailmassa. Korot ovat enemmän tai vähemmän hypänneet, arvioi Nordean korko- ja valuuttamarkkinoista vastaava pääanalyytikko Jan von Gerich.
Trump ei kuitenkaan ole ainoa syy valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen nousuun. Korot olivat nousseet jo hyvän aikaa ennen presidentinvaaleja.
Suomessa korot olivat keskimäärin vain 0,08 prosenttia heinä-syyskuussa.
– Taustalla oli jo ennen presidentinvaaleja, että sijoittajat alkoivat arvioida uudelleen inflaatiokuvaa varsinkin Yhdysvalloissa, kertoo riippumaton ekonomisti Roger Wessman.
Trumpin voitto liittyy inflaatio-odotuksiin siten, että tuleva presidentti lupasi vaalikampanjansa aikana nostaa liittovaltion menoja ja supistaa tuloja.
– Hän haluaa samanaikaisesti alentaa veroja ja lisätä mahdollisesti julkista kulutusta. Se johtaisi huomattavaan velkaantumiseen Yhdysvaltain taloudessa, joka kuitenkin kasvaa ihan kohtalaista vauhtia. Tällainen elvytysruiske voi johtaa siihen, että inflaatio lähtee nousuun, Wessman sanoo.
Inflaation kiihtyminen johtaa puolestaan siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaa ohjauskorkoaan.
Ennen vaaleja odotettiin, että korko nousisi jo joulukuussa, ja tämän markkinat ovat jo von Gerichin mukaan hinnoitelleet sisään. Jatkossa koronnostoja saattaa tulla ennakoitua ripeämmin.
– Inflaatio, joka oli puoliksi unohdettu, on nostanut päätään. Tässä ympäristössä voidaan pian nähdä, että inflaatiosta tulee suurempi huolenaihe. Se on tunnetusti pitkille valtionlainoille myrkkyä ja nostaa niiden korkoja, von Gerich sanoo.
Trumpin voiton jälkeen esimerkiksi Saksan kymmenvuotisten lainojen – bundien – jälkimarkkinakorot ovat kohonneet yli 0,3 prosenttiin. Lisäystä tämän kuukauden aikana on kertynyt noin 0,15 prosenttiyksikköä.
Euroopassa on kuitenkin myös kotikutoisia epävarmuustekijöitä, joista ensimmäisenä on edessä Italian kansanäänestys joulukuun alussa.
Siinä on kysymys perustuslain muuttamisesta, mutta pääministeri Matteo Renzi on ilmoittanut eroavansa, jos perustuslain muuttaminen ei mene läpi.
– Riskitekijänä on Italiassa, että Italian oma populisti Beppe Grillo Trumpin tapaan ottaa vallan maassa. Se on se todella suuri kysymys, von Gerich pohtii.
Italian kymmenen vuoden valtionlainojen korot ovat nousseet tässä kuussa jyrkästi ja ovat nyt reilusti yli 2 prosenttia.