Keskustasta työllisyyspolitiikan pelinrakentaja
Poikani harrastaa jenkkifutista. Siinä keskeinen hahmo on pelinrakentaja, joka valitsee heittääkö pallon vai lähteekö se kainalossa juoksemalla yrittämään maalia. Pelikavereiden tehtävänä on raivata tietä ja blokata vastustajan yritykset pysäyttää eteneminen.
Politiikassa ja joukkueurheilussa on paljon samaa. Yksin ei pärjää, jokaiselle on paikka ja tehtävä porukassa.
Keskusta on hallituksessa kasvu- ja työllisyyspolitiikan pelinrakentaja. Tämä tarkoittaa tasapainottelua yrittäjyyttä ja kasvua edistävänjapalkansaajan etua ajavan politiikan välillä. Kumpaakaan ei sovi unohtaa.
Politiikassa ja joukkueurheilussa on paljon samaa.
Ei ole sattumaa, että keskustan ja SDP:n puheenjohtajat saapuivat Säätytalolle budjettiriiheen yhtä aikaa ja antoivat medialle lausuntoja yhdessä.
Kilpakumppanit hallituksessa ja oppositiossa katselevat keskustan suuntaan ja miettivät, millaista talous-ja työllisyyspolitiikkaa keskusta on valmis tekemään.
Onko valmiutta ja rohkeutta tehdä koviakin rakenteellisia uudistuksia vai painottuvatko niin sanotut pehmeämmät toimet keskittyen työkyvyn ja työhyvinvoinnintukemiseen?
Molempia tarvitaan.
Budjettiriihen päätökset osoittavat, että keskusta ja koko hallitustavoittelee tositarkoituksella parempaa työllisyyttä.
Päämääränä on nyt nostaa työllisyyttä 80 000:lla ja pidentää työuria. Kasassa onpäätöksiä reilun 30 000 uuden työllisen edestä.
Keinoissa nojataan muun muassa eläkeputken muokkaamiseen tai poistamiseenja työnhakuvelvoitteen tiukentamiseen. Vastineeksi tiukemmista velvoitteista työttömien palveluihin ohjataan lisää resursseja.
Eläkeputkiongelma annettiin työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi. Kyse on siitä, että eläkeikää lähestyvien, työttömäksi jääneiden henkilöiden ansiosidonnaista työttömyysturvaa jatketaan lisäpäivillä aina eläköitymiseen asti.
On syytä pohtia, kenen intressistä eläkeputkessa oikeastaan on kysymys; työnantajan vai työntekijän? Työnantajalle putki tarjoaa väylän irtisanoa ikääntyneempi työntekijä eikä kannusta niinkään pitämään kiinni osaavasta ja kokeneesta työntekijästä.
Työntekijälle se taas toimii ennenaikaisena pelastusrenkaana pois työmarkkinoilta vastentahtoisesti tai vapaaehtoisesti.
Selvää on, että eläkeputki ei ainakaan paranna ikääntyneen työntekijän työmarkkina-asemaa.
Yhteiskunnan näkökulmasta putken kautta työmarkkinoilta poistuu osaavaan työvoimaa liian aikaisin sen sijaan, että työuraa jatkettaisiin vielä erilaisten palveluiden, jaksamisen ja työkyvyn tukemisen tai koulutuksen kautta.
Ilman työllisyyden paranemista ja siitä saatavia verotuloja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoituspohja murtuu.
Hyvinvointiyhteiskunnan romahdus taas uhkaa laajemmin koko yhteiskuntarauhaa. Tähän ei ole varaa taloudellisesti eikä sosiaalisesti.
Näkemykselliselle pelinrakentajalle on tarvetta.