Anu Tuovinen:

Alustatyöläinen – torppari vai isäntä?

Blogi

Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. Vuonna 2020 suo on työpaikkana vaihtunut digitaaliseen toimintaympäristöön, alustoihin, ja kuokan tilalla on läppäri tai pyörä. Jussi ei raivaa suota pelloksi vaan klikkailee kännykkäsovelluksen kautta työkeikkoja.

Yksi asia on pysynyt samana, työtä riittäisi kellon ympäri.

Alustatalous on liiketoimintamalli, joka luo mahdollisuuksia löytää, välittää ja tehdä työtä. Digitaalisten alustojen määrä kasvaa ja se näkyy työmarkkinoilla. Kehitys haastaa perinteiseen palkkatyöhön nojaavan pohjoismaisen mallin ja työmarkkinat.

Otsikoihin alustatyö on noussut viimeisten vuosien aikana. Huomio on usein keskittynyt alustatalouden mahdollisuuksien sijaan sen epäkohtiin, erityisesti ruokalähettien kohdalla.

Hyvää on se, että alustan kautta voi työllistää itsensä, koota erilaisia jopa globaaleja verkostoja ja projektiryhmiä sekä tehdä työtä vapaammin.

Ongelmalliseksi alustatyö muuttuu silloin, kun vapaus onkin näennäistä ja työn tekemistä valvotaan, seurataan ja suoritusta arvioidaan. Työ alkaa muistuttaa työsuhdetta ilman työsuojelua tai turvaa. Palkkiosta ei ole mahdollisuutta neuvotella, kun tekijöitä löytyy aina.

Työtä tekevälle saattaa olla epäselvää, onko hän työsuhteessa vai yrittäjä tai jonkinlainen kumppani. Työnantajana alustayrityksen vastuulla olisi mm. hoitaa työntekijän sosiaalivakuutusmaksut. Yrittäjänä sosiaalivakuutusmaksut on hoidettava itse.

Yhä useammat digialustat tarjoavat työtä myös korkeakoulutetuille osaajille, kuten psykologeille, kääntäjille, IT-asiantuntijoille ja tilintarkastajille. Työn siirtyminen alustan kautta tehtäväksi on yhä useamman alan tulevaisuutta hyvässä ja pahassa.

Usean alustaprofiilin hallinnointi voi olla kuormittavaa, digitaidot vaativat päivittämistä ja työtarjouksiin on ehdittävä reagoida nopeastikin, jotta työ ei mene toiselle.

Alustatyö on vielä kuitenkin melko vähäistä, mutta kiinnostus siihen kasvaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 14 000 henkilöä saa vähintään neljäsosan ansioistaan alustatyöstä. Usein se on siten jonkinlaista täydentävää tuloa, opiskeluiden tai perinteisen palkkatyön rinnalla tehtävää työtä.

Alustataloutta koskeva tieto on yhä puutteellista. Tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää siitä, mikä kannustaa tai estää alustatyöhön ryhtymistä.

On myös löydettävä ratkaisuja siihen, miten digitaalisten alustojen kautta työtä tekevän riittävä toimeentulo, sosiaaliturva ja työsuojelu turvataan.

On yhteiskunnan, työtä tekevän ja alustayritysten etu, että pelisäännöt ovat yhdenmukaiset ja selkeät sekä EU- että kansallisella tasolla.

Anu Tuovinen Anu Tuovinen on keskusta-aktiivi, joka työskentelee johtavana asiantuntijana Akavassa.