Suomi tarvitsee aluepolitiikkaa painottavan kasvuohjelman
Koronakriisin myötä maailmassa on harjoitettu ennennäkemättömän laajaa elvytystä. Tämä on tarkoittanut valtioiden velkaantumista. Seurauksena on oletettavissa inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu.
Ongelma ei ole kuitenkaan velka sinänsä, vaan velanhoitokyky, johon korkojen nousu vaikuttaa radikaalisti. Veroastetta ei voi myöskään korottaa loputtomiin. Vaikka koronakriisin aikana myös ns. syömävelanotto on ollut osin perusteltua, ei velaksi eläminen saa tulla tavaksi.
Keskustan näkemys poikkeaa tässä suhteessa radikaalisti vasemmiston näkemyksestä. Keskustan peräänkuuluttama vastuullinen talouspolitiikka edellyttää julkistalouden palauttamista menokehykseen tietyllä aikavälillä.
Yksityisen sektorin investoinnit teollisuuteen ovat lähteneet ilahduttavalla tavalla nousuun, mutta se ei yksin riitä. Velkamiljardit on sijoitettava liikenneinfraan ja kasvua tukeviin teollisuushankkeisiin erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Suomi tarvitsee selkeän kasvuohjelman, joka mahdollistaa tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamisen. On ymmärrettävä myös, että sähköauto ei ilmesty pihaan, jollei jossakin lyödä ensin kuokkaa maahan.
EU:n Green Deal -politiikkaa ei voi toteuttaa punavihreässä kuplassa, jossa sähkö tulee seinästä ja maito kaupasta. Koko maan asuttuna pitäminen edellyttää aluepolitiikkaa painottavaa kasvuohjelmaa.
Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa. Suomen viiteryhmä markkinoilla käsittää halpatuotantomaiden sijaan esimerkiksi muut pohjoismaat, Saksan, USA:n ja Japanin.
Suomen kilpailukyky perustuu korkeaan laatuun, osaamiseen ja luotettavuuteen. Viiteryhmän sisällä käydään kovaa hintakilpailua. Suomi on pitkien etäisyyksien ja arktisten olosuhteiden takia altavastaajan asemassa pahimpiin kilpailijoihin nähden.
Toimitusvarmuus on keskeinen osa luotettavuutta. On yhdestoista hetki ottaa liikenneinfran korjausvelka haltuun. Panostukset liikenneinfraan auttavat omalta osaltaan ylläpitämään työllisyyttä ja talouskasvua kysyntäpiikin laskiessa. Erityisen tärkeää tämä on huoltosuhteen heikentyessä nopeasti.
Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovan kasvuohjelman, joka auttaa omalta osaltaan rakentamaan 2030-luvun hyvinvointia.
Nykyinen velanottopolitiikka, jossa valtion velka kohdennetaan kasvuinvestointien sijaan pysyviin menoihin, ei saa enää jatkua! Erityisesti pääministeripuolue SDP:n tulisi tuntea tuntea vastuunsa.
Seuraava hallitus joutuu väistämättä muuttamaan nykyistä politiikkaa ja aloittamaan menoleikkaukset. Mikäli elvytys suunnataan oikein, ei tulevaisuudessa ole tarvetta aivan niin isoille leikkauksille kuin velkaantumisen kohdistuessa pysyvien menojen lisäämiseen.
Maakuntien veto- ja pitovoiman kehittäminen on välttämätöntä jo siksi, että vaikka pörssiyhtiöiden pääkonttorit ovat Helsingissä, tuotannontekijät ovat maakunnissa nyt ja tulevaisuudessa.