Puolimatkan krouvi

Hallituksen puolivälinriihessä alkuviikosta tehtiin jälleen uusia ratkaisuja maamme talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi ja Suomen kuntoon laittamiseksi.

Hallitus sopi monista myönteisistä ja parempaa tulevaisuutta rakentavista ratkaisuista, mutta joukossa on myös hankalampia asioita. Eikä maailma vielä näilläkään valmiiksi tullut.

Kokemuksesta jo ennestäänkin tiedämme, että työllisyys- ja talouskäänteen aikaansaaminen on edellyttänyt myös viheliäisiä päätöksiä, tuskaisia säästöjä ja isoja ja vaikeitakin uudistuksia.

Rohkeutta siihen on ollut, vaikka hallituspuolueet ovat siitä joutuneet maksamaan hintaa myös kannatuksessa.

Vaalikauden ensimmäinen puolisko on ollut poikkeuksellisen hankala. Olemme joutuneet edellisten hallitusten tekemättömyyden vuoksi tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei tee mielellään.

Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa tehnyt ja saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana.

Nyt Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee.

Myönteinen käänne näkyy jo muuallakin kuin tilastoissa. Sen näkee myös uutisista.

Kun meillä meni vuosikausia, jolloin uutiset kertoivat suurista YT-neuvotteluista, irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisesta, nyt kuuluu jo ihan muuta.

Biotalous työllistää nyt yhä enemmän ympäri maata. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin.

Ja sitten tämä Uusikaupunki ja autotehdas, joka talvella ilmoitti tarvitsevansa 1000 uutta työntekijää. Ja muutama viikko sitten uusi ilmoitus, tarvitaankin vielä toiset tuhat uutta työntekijää.

Koska olemme tällaisia uutisia kuulleet viimeksi? Suomi nousee nyt niin että kohisee.

Työllisyyden parantaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksen toteuttamisen ohella kestävin tapa torjua myös eriarvoistumista.

Olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia pienituloisimpien tilanteeseen, kuten nostamaan takuueläkettä, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, mikäli se suinkin on mahdollista.

Mutta monen äänestäjän kuva meistä taitaa olla toinen. Kuva voi monella olla se, että hallitus ei piittaa heikompiosaisista. Se tekee kipeää keskustaväen sydämissä, sillä meille tärkeää on huolehtia myös köyhistä ja vähäosaisista.

Viesti, mitä uskon keskustan kenttäväen yhä voimakkaammin kaipaavan, on se, että tuomme yhä vahvemmin esiin aidon ja oikean huolemme yhteiskuntamme heikompiosaisista. Keskustan pitää olla entistä voimallisemmin ”köyhän asialla”.

Vaikka talouden liikkumavara on pieni, toivon, että pääsemme tässä asiassa edes jonkun verran eteenpäin vielä tällä hallituskaudella. Hyvä, että puolivälinriihestä saatiin jo linjauksia muun muassa syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi.

Puheenjohtaja Juhalla on ollut tapana todeta, että tästäkin selvitään.

Keskusta selviää myös tämän päivän haasteista, kun olemme nöyriä kansalta saamamme palautteen edessä, tunnustamme tosiasiat, uudistamme rohkeasti toimintaamme, pidämme politiikkamme työllisyyden ja kaikkinaisen tasa-arvon linjalla yhteiskunnan heikompiosaisia unohtamatta ja rakennamme oikeudenmukaista, eteenpäin katsovaa 100-vuotiasta Suomea niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa.

Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja.