Hevosvaltiopäivät järjestettiin jo kolmatta kertaa
Kuluvalla viikolla eduskunnassa järjestettiin jälleen Hevosvaltiopäivät.
Jo kolmatta kertaa järjestettävä tilaisuus kokoaa yhteen kansanedustajia, hevosalan toimijoita ja hevosten ystäviä. Sain kunnian esittää tervehdyksen tapahtuman avajaisissa.
Hevonen tuo suomalaisille hyvinvointia ja hyvää mieltä. Hevonen yhdistää erilaisia ihmisiä, yhdistääpä kaupunkia ja maaseutuakin. Hevosharrastus on tuhansille suomalaisille rakas tapa viettää vapaa-aikaa. Monille hevosala on ammatti, joka tuo leivän pöytään.
Urheilukatsomossa hevonen liikuttaa sydämiä ja mieliä. Kuntoutustyössä ja terapiaeläimenä hevonen kuljettaa elämäntilanteesta toiseen.
Itsenäisen Suomen historiassa hevosella on aina ollut oma, aivan keskeinen roolinsa. Suomenhevonen on raivannut ja muovannut sen maan, jota me tänään asumme.
Talvi- ja jatkosodissa suomenhevonen oli korvaamaton apu ja luotettava työjuhta. Esimerkiksi syyskuussa 1939 Suomen rauhanajan joukoilla oli käytössään viitisen tuhatta hevosta, mutta vain 134 kuorma-autoa. Sodan aikana palvelukseen otettiin siviilistä noin 72 000 hevosta.
Hevosella oli usein erityinen sija sotamiehen sydämessä. Hevosesta pidettiin huolta siinä, missä muistakin taistelutovereista. Eläimen kärsimys saattoi koskettaa syvästi silloinkin, kun ihmisten välinen julmuus oli ehtinyt turruttaa.
Sittemmin Puolustusvoimissa on siirrytty mekanisoituihin hevosvoimiin, mutta noiden aikojen muisto ja arvostus hevosta kohtaan säilyvät.
Hevonen ansaitsee arvostuksemme.
Puolustusvoimissa ratsastus oli osa kadettien koulutusta aina vuoteen 1994.
Ratsastuksen katsottiin kehittävän paitsi fyysisistä kuntoa, myös luonteen lujuutta ja rohkeutta. Hyvän johtajan pitää osata käsitellä johdettaviaan ja saavuttaa heidän luottamuksensa. Tämän vuoksi ratsastajan piti oppia käsittelemään myös eriluonteisia hevosia.
Puolustusvoimat luopui hevostoiminnasta 90-luvulla, mutta ratsastukseen liittyvät perinteet elävät esimerkiksi Upseeriratsastajien toiminnassa ja sotilasmusiikissa.
Sen lisäksi, että hevonen on osa Suomen historiaa, on hevonen tietenkin myös vahvasti tätä päivää. Pelkästään ratsastuksen aktiiviharrastajia on Suomessa noin 140 000. Hevosala koskettaa satoja tuhansia suomalaisia.
Hevosalaan kytkeytyviä ammatteja riittää, hevostenhoitajista eläinlääkäreihin, ratsastuksenopettajista hevoshierojiin ja rehuntuottajiin, vain muutamia mainitakseni.
Hevosalan tulevaisuuden kannalta tärkeää on, että osaavia ja motivoituneita tekijöitä riittää tulevaisuudessakin.
Hevonen on monelle suomalaisille työtoveri, ystäväkin. Hevonen ansaitsee arvostuksemme, niin historiassamme, nykypäivänä kuin tulevaisuudessakin.