Jotain on tehty oikeinkin
Suomi on monessa mielessä menestynyt maa. Löydämme itsemme tilastojen kärkisijoilta, mitä tulee esimerkiksi onnellisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen tai naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.
Ylpeyden aihe on ollut, ja on tietysti edelleen, myös laadukas koulutusjärjestelmämme.
Viime aikoina Suomi on kuitenkin löytynyt toistuvasti merkittävän tilaston häntäpäästä. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontavirasto julkaisee päivittäin tilastoja EU- ja ETA-maiden sekä Ison-Britannian tautitilanteesta.
Näissä tilastoissa Suomi on ollut loppupäässä viimeiset kuukaudet ja viime viikolla se piti jumbosijaa yhdessä Viron kanssa.
Tässä tilastossa on suorastaan kunnia olla hännänhuippuna. Eli meillä koronan ilmaantuvuus on tällä hetkellä koko Euroopan vähäisintä. Voisi kai todeta, että jotain on kai tehty oikeinkin.
Helpolla tähän ei ole päästy. Keväällä ihmisten liikkumista ja elinkeinonvapautta jouduttiin rajoittamaan merkittävästi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Velkaakin jouduttiin, ja joudutaan, ottamaan koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.
Ihmiset sopeutuivat kuitenkin kiitettävästi uuteen tilanteeseen. Kesällä rajoituksia pystyttiin jo purkamaan.
Syksyn kynnyksellä tartuntatilanne alkoi, osittain odotetustikin, pahentua jälleen. Olimme kuitenkin tällä kertaa paremmin valmistautuneita. Olemme syksyn mittaan joutuneet ottamaan uudelleen käyttöön rajoituksia, mutta nyt alueellisesti. Tämä on järkevää, sillä eri alueillamme tilanne on kovin erilainen.
Ihmisten terveyttä, ihmiselämää, pitää suojella, mutta samalla tulee mahdollisuuksien mukaan pitää yhteiskuntaa auki ja talouden rattaat pyörimässä. Suomessa on onnistuttu varsin hyvin tässä tasapainottelussa.
Puolustusministerinä voin todeta senkin, että Puolustusvoimien osalta tilanne on ollut hyvin hallinnassa koko epidemian ajan. Kesällä Puolustusvoimissa päästiin välillä jopa nollatilanteeseen tartuntojen suhteen.
Tällä hetkellä sairaana on koko organisaatiossa yhteensä vain viitisen varusmiestä ja kymmenkunta kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Tämä osoittaa, että tehokkailla ja oikea-aikaisilla järjestelyillä suuressakin organisaatiossa koronan kanssa voi pärjätä.
Toki tyytyväisyyden tunteeseen ei pidä missään paikassa tuudittautua.
Tällä hetkellä useissa työpaikoissa on etätyösuositus käytössä.
Suomalaiset ovatkin ottaneet etätyöt keskimäärin erittäin hyvin vastaan. Yhteytemme pelaavat pääsääntöisesti hyvin ja monet työt hoituvat täysin etänä. Tämä onkin tarjonnut mahdollisuuden tehdä töitä paikkariippumattomasti, kun työn tekeminen ei ole tiettyyn paikkaan sidottua.
Uskon vahvasti etätyökäytäntöjen jäävän elämään – ja jopa vahvistuvan – näin korona-aikana ja sen jälkeenkin. Tulevaisuus on enenevissä määrin paikkariippumatonta. Pidän tätä hyvänä asiana.
Ja vielä lopuksi: koronarokote varmasti valmistuu, mutta on vaikea nähdä, että sitä ihan lähikuukausina kuitenkaan saataisiin laajaan jakeluun. Meiltä vaaditaan vielä turnauskestävyyttä tämän koronahaasteen kanssa.
Vaikka virheitäkin on varmasti tehty, niin tiemme on ollut loppupeleissä toimiva. Pidetään se sellaisena jatkossakin. Tähän voi myös jokainen meistä omalla toiminnallaan olla vaikuttamassa.
