Antti Kaikkonen:

Isojen päätösten kevät

Blogi

Vuoden 2021 syksy oli puolustuspolitiikan asioissa niin vilkas, että ristin sen silloin puolustuksen supersyksyksi.

Elokuussa suomalaisia sotilaita lähetettiin Kabulin lentokentän alueelle auttamaan siviilien evakuoinneissa.

Myöhemmin puolustusselonteko hyväksyttiin eduskunnassa, asevelvollisuutta käsitellyt parlamentaarinen komitea päätti työnsä ja Suomen historian suurin hankinta eli hävittäjähanke vietiin päätöksentekoon.

Näiden rinnalla jatkoimme tiivistä kansainvälisten puolustuskumppanuuksien rakentamista.

Näin jälkikäteen ajateltuna Suomen puolustuksen supersyksy pohjusti isojen muutosten ja päätösten kevättä.

Ukrainassa kevät on merkinnyt taistelua suurempaa, brutaalisti hyökkäävää Venäjää kohtaan. Inhimillinen kärsimys on ollut kohtuutonta. Jokainen päivä sotaa on liikaa.

Ukrainalaisten maanpuolustustahto on maan puolustuskyvyn supervoima. Länsi on tukenut poliittisesti, taloudellisesti ja puolustustarvikkeilla.

Euroopan unioni on ollut Ukrainan tukemisessa harvinaisen yksimielinen ja jopa voimakas toimija.

Kovia talouspakotteita on asetettu, vaikka tästä koituu isoja vaikutuksia myös EU-maille itselleen.

Yleinen arvio on, että Venäjä aliarvioi etukäteen niin Ukrainan puolustustahdon ja -kyvyn kuin lännen yhtenäisyyden.

Vahvakin kaipaa vahvistamista, kun tilanne ympärillä muuttuu.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön. Olemme päättäneet vahvistaa omaa puolustustamme vastaamaan tätä uutta tilannetta.

Puolustusvoimat on turvallisuustilanteen tasalla, tai jopa sen edellä. Tiivistynyt tiedustelutiedon vaihto on parantanut tilannekuvan muodostumista.

Viime vuosien aikana rakennettu puolustusyhteistyön kumppaniverkosto on osoittanut arvonsa.

Yhteistyömme esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen kanssa on merkityksellistä, samoin puolustusyhteistyön vahvistuminen EU:n sisällä.

Joulukuussa tehty hävittäjähankintapäätös tukee nyt erityisen hyvin tiivistyvää puolustusyhteistyötämme Yhdysvaltojen kanssa.

Vain Natossa on yhteiset sotilaalliset komentorakenteet, yhteinen puolustussuunnittelu ja turvatakuut.

Päätöksenteon hetki Nato-jäsenyyden hakemisesta lähestyy.

Suomen puolustuksen perusta on aina oma kansallinen puolustuskykymme. Näin olisi myös Naton jäsenenä. 

Vahvakin kaipaa vahvistamista, kun tilanne ympärillä muuttuu. Tästä on kyse, kun panostamme nyt historiallisen paljon puolustukseemme. Lisäämme mm. henkilöstöä ja kertausharjoituksia sekä täydennämme varastoja.

Yleisen asevelvollisuuden kehittämiseksi meillä on valmiit suuntaviivat viimesyksyisen komiteatyön pohjalta.

Suomalaiset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja siirtyneet laajalti kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Toivottavasti myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta opitaan arvostamaan entistä enemmän.

Suomalaiset ovat myös osallistuneet rahakeräyksiin Ukrainan hyväksi ja toivottaneet ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi.

Poliittinen nahistelu puolueiden välillä on pistetty piippuhyllylle ainakin hetkittäin. Tämä on nyt tärkää.

Isojen muutosten ja päätösten kevät yhdistää meitä.

Antti Kaikkonen Antti Kaikkonen on puolustusministeri ja keskustan viidennen kauden kansanedustaja Tuusulasta. Hän toimi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2016-2019.