Hallitus laajentaisi verotietojen julkisuutta – media kiittää, elinkeinoelämä kummastelee kytköstä harmaan talouden torjuntaan
Hallitus pyrkii saamaan ennen juhannusta eduskuntaan lain, jonka tavoitteena on parantaa julkisten verotietojen todenmukaisuutta.
Kevään aikana lausuntokierroksella olleen lakiesitykseen mukaan myös verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset tulisivat julkisiksi. Asiaan kantaa ottaneet mediajärjestöt tukevat ehdotusta, mutta elinkeinoelämän etujärjestöt kummastelevat asian kytkemistä harmaan talouden torjuntaan.
Medialiitto ja Tutkivan journalismin yhdistys kannattavat esityksen tavoitteita.
– Tietojen julkisuus ehkäisee korruptiota, kaventaa harmaan talouden toimintamahdollisuuksia ja edistää sananvapauden käyttöä, Medialiitto kirjoittaa lausunnossaan.
Tuloverotuksen tiedot ovat jo nyt lähtökohtaisesti julkisia. Jos niihin kuitenkin tehdään muutoksia verotuksen päättymisen jälkeen, julkiset tiedot eivät päivity vastaamaan tosiasiallista tilannetta.
Verohallinto tekee vuosittain noin 100 000 muutospäätöstä tulo- ja kiinteistöverotuksessa.
Verotus päättyy pääosin verovuotta seuraavan vuoden touko- tai kesäkuussa, jolloin kansalaisten pitää tarkastaa veroilmoituksensa. Verotiedot tulevat julki marraskuun alussa.
Lakiluonnoksen ajatus on peräisin vuonna 2019 laaditusta hallitusohjelmasta, jossa listattiin 20 harmaan talouden vastaista toimea.
– Tieto siitä, että esimerkiksi verotarkastuksen perusteella verotuksen oikaisulla verovelvollisen tuloon lisätty tulo näkyisi verotuksen julkisissa tiedoissa verotettavan tulon ja veron määrän lisääntymisenä, saattaisi ehkäistä ryhtymistä harmaan talouden toimintaan, lakiesityksen lausuntoversiossa perustellaan.
Lisäksi esityksen tavoitteena on parantaa julkisten tietojen laatua sekä lisätä verovelvollisten oikeusturvaa.
Valtiovarainministeriön vero-osastolla työskentelevä erityisasiantuntija Pertti Nieminen sanoo STT:lle, että suurimmalla osalla oikaisuvaatimuksista ei ole mitään tekemistä harmaan talouden kanssa. Ministeriön mukaan ei ole myöskään mahdollista arvioida, kuinka paljon esitys voisi euromääräisesti tukea julkista taloutta.
Keskuskauppakamari pitää ongelmallisena, että esitys on kytketty harmaan talouden torjuntaan. Mahdollisesta aiheettomasta mainehaitasta on huolissaan myös Suomen Yrittäjät.
Yrittäjäjärjestö, Keskuskauppakamari ja myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisivat, että tiedot tulisivat julkisiksi vasta, kun verotusta koskeva päätös olisi lopullinen eli lainvoimainen.
Medialiitto kirjoittaa omassa kannanotossaan, että tilanne vertautuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Niistäkään ei uutisoida automaattisesti kaikkea julkista vaan journalistisen harkinnan perusteella.
– Mikäli jo keskeneräisestä prosessista saadut tiedot ylittävät uutiskynnyksen, asian vaiheita lähtökohtaisesti seurataan myös asian lainvoimaiseen ratkaisuun asti, järjestö katsoo.
Verohallinto tukee esitystä, samoin avoimuutta ajava kansalaisjärjestö Finnwatch. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan kesäkuun puolivälissä.