Merivoimien komentajan mukaan tilanne Itämerellä on rauhallinen – Ukrainan kaltainen merisaarto ei onnistuisi Suomessa
Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Jori Harjun mukaan Suomen toimintaympäristö Itämerellä on ollut Ukrainan sodasta huolimatta aika rauhallinen. Venäjä tai mikään muu maa ei ole toteuttanut Itämerellä sellaisia poikkeuksellisia toimia, joihin olisi pitänyt puuttua tai kiinnittää erityistä huomiota, Harju sanoi lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.
Merellisen tilannekuvan seuranta ja tietojen vaihto esimerkiksi Ruotsin kanssa sujuu Harjun mukaan hyvin. Tämän hetkisestä vakaudesta huolimatta Itämeri on Harjun mukaan ”maailmanpolitiikan peili”, joka kyllä heijastelee tapahtumia muualla.
Venäjän Mustallamerellä ja Asovanmerellä kaikesta päätellen toteuttamaa merisaartoa Harju kommentoi toteamalla, että Suomen Merivoimien suorituskyky on ihan eri tasolla Ukrainan vastaavaan verrattuna.
– Uskallan väittää, että meillä ei merisaartoa kyetä tekemään niin kuin se on Ukrainassa tehty, Harju sanoi.
Suomen tuonnista ja viennistä neljä viidesosaa kulkee meritse, eikä liikenteen siirtäminen raiteille tai pyörille ole mahdollista. Siksi merireittien turvaaminen on yksi Merivoimien päätehtävistä, Harju sanoo.
Suomen mahdollinen liittyminen Natoon ei Harjun mukaan edellyttäisi suuria muutoksia Merivoimien toimintaan.
Merivoimien lähivuosien tärkein uusi suorituskyky on Laivue 2020 eli neljä korvettia. Tärkeä prosessi on kuitenkin myöhässä, Harjun tämän hetken arvion mukaan noin 6–12 kuukautta. Viiveen kanssa pystytään komentajan mukaan kuitenkin elämään, koska korvattavat suorituskyvyt pysyvät käytössä siihen saakka, kunnes uusi laivue on valmis.
– Tämä ei kaada Merivoimien suorituskykyä, eli ei meillä hätää ole, Harju totesi.
Hänen mukaansa viive ei välttämättä merkitse lipsumista lopullisesta aikataulusta, jonka mukaan korvettien on määrä olla operatiivisessa käytössä vuoden 2028 loppuun mennessä. Myös hankkeen 1,3 miljardin euron budjetti vaikuttaa pitävän, Harju sanoo.
Lisää rahaa sen sijaan tarvitaan Merivoimien henkilöstöresurssiin, joka koostuu tällä hetkellä noin 1 400 virasta.
– Se ei riitä Merivoimien kaikkien tehtävien toteuttamiseen, mikäli volyymia halutaan nostaa, on se sitten kertausharjoituksia tai muuta aktiviteettia, Harju sanoi.
Hänen mukaansa nykyisellään vuosittain koulutettavat 1 700 reserviläistä ”piisaa juuri ja juuri”.
– Voisimme kouluttaa reserviläisiä enemmän, koska siellä piilee se meidän potentiaali ja voima, Harju sanoo.
Merivoimien valmiutta toimia nopeasti ovat lisänneet viime vuonna operatiivisen toimintakyvyn saavuttaneet uudet valmiusyksiköt Uudenmaan prikaatissa ja Rannikkoprikaatissa.
– Valmiusyksiköt parantavat koko Merivoimien valmiutta vastata toimintaympäristön asettamaan haasteeseen, Harju sanoi.