Keskustaedustajat hoitoalasta: Ei pidä tyytyä "kaikille sama palkka" -ajatteluun
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet, kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu esittävät toimenpiteitä sote-henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.
Suomessa väki ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, mutta hoitajia ei ole tarpeeksi. Mattilan mukaan tämä on maassamme pitkään kytenyt kriisintynkä.
– Hoitajat kokevat, ettei heitä arvosteta. Korona-aika on tuonut oman lisänsä, tunteen, että nyt on mitta tullut täyteen. Nuoret hoitajat eivät enää suostukaan tähän tilanteeseen, vaan äänestävät jaloillaan ja lähtevät muihin hommiin, jossa heidän osaamistaan arvostetaan, Mattila taustoittaa.
Keskustaedustajien mukaan toimia tarvitaan muun muassa palkitsemisen, johtamisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen parantamiseksi. Yksi tärkeä asia on se, että alaisia johdetaan luottaen.
– Kun on kyse aikuisten ihmisten johtamisesta, täytyy pystyä luottamaan siihen, että jokainen toimii ammattimaisesti. Aikuisten työyhteisössä ei kyttääminen tai sanelupolitiikka toimi. Hoitoalallakin on ehkä liiallista hierarkisuutta, Mattila sanoo.
Aittakummun mukaan johtamisen kehittäminen työpaikoilla ei koske vain sote-alaa: vuorovaikutusta työntekijän ja työnantajan välillä tulee lisätä.
– Työntekijän tulee saada vaikuttaa oman työn tekemiseen ja työoloihin. Esimerkiksi lomien suunnittelussa kannattaa työntekijä ottaa mukaan, Aittakumpu muistuttaa.
Hyvästä johtamisesta Mattila nostaa esimerkiksi Hailuodon kunnan, joka palkittiin valtakunnallisella mielenterveyspalkinnolla henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseksi tehdystä työstä viime lokakuussa.
– Pienessä kunnassa oli saavutettu parin vuoden aikana satojen tuhansien eurojen säästöt, kun sairauspäivät oli saatu olemattomiin. Yksi henkilöstön hyvinvointia lisäävistä konkreettisesta esimerkeistä on se, että työntekijät saavat kerran viikossa yhden tunnin liikkumiseen omalla työajalla, Mattila kertoo.
Määräaikaisen työsuhteiden ketjuttaminen on yksi asia, mistä keskustaedustajat ovat huolissaan: ketjuttamisen pitää loppua, sillä töiden jatkumisen epävarmuus lisää alalta pois lähtöä.
– Jos työnäkymät ovat hyvin lyhytsyklisiä, se hankaloittaa esimerkiksi oman kodin hankkimista tai jopa perheen perustamista, Mattila sanoo.
Aittakumpu kertoo, että paljon on sote-henkilöstön riittävyyden takaamiseksi jo tehty, mutta lisää toimia tarvitaan.
Esimerkiksi hoiva-alan opiskelupaikkoja on lisätty 1500:lla, mutta paikkoja on lisättävä entisestään. Opintotuen tulorajoja on korotettu määräajaksi, ja keskusta esittää tulorajoihin pysyvää korotusta. Ulkomaisen työvoiman saamiseksi työlupakäytännöissä on parannettavaa.
Toisaalta myös eläkkeelle jääneiden ammattilaisten työnteon kannusteita on vahvistettava.
– On paljon henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä eläkkeellä töitä, joten on tärkeää, että työnteko on kannattavaa, Aittakumpu sanoo.
Palkkausmallia on kehitettävä. Mattilan mukaan keskustassa kannustetaan palkitsemaan hyvin tehdystä työstä. Ei pidä tyytyä ”kaikille sama palkka” -ajatteluun.
– Itselläni on henkilökohtaista kokemusta koulumaailmasta Siikajoen kunnasta, jossa oli käytössä hyvän työntekijän extra. Se, että palkitaan osaamisesta ja vastuunottamisesta, tuntuu saajasta kivalta, Mattila vinkkaa.
Hoitoalan matalaksi koettuun palkkaukseen liittyen Mattila kuitenkin muistuttaa, että siihen eduskunta ei pysty vaikuttamaan.
– On tärkeä tietää työnjako, koska tämä nousee usein esille. Ikään kuin me kansanedustajat istuisimme tämän asian päällä.
Keskustaedustajat ajattelevat, että sote-henkilöstön riittävyys ratkaistaan hyvinvointialueilla. Uudet alueet – ja näin ollen leveämmät hartiat – tuovat myös kollegiaalista tukea.
– Esimerkiksi vastavalmistuneella koulupsykologilla tai terveyskeskuslääkärillä ei välttämättä ole muita samaa työtä tekeviä pikkupaikkakunnalla. Uusi isompi alue vahvistaa sen, että on edellytykset työkiertoon ja pulmien ratkaisuun. Vertaisryhmää on huomattavasti enemmän, Mattila sanoo.
Mattila muistuttaa myös siitä, että monet tekevät hoitotyötä nimenomaan kutsumuksesta, joten siksi täytyy varoa, että keskustelu ja ilmapiiri eivät aiheuta enempää negatiivista kierrettä. Kansanedustajan mukaan se on ollut yksi seikka, miksi alalle ei ole saatu väkeä.
– Se ei tarkoita, etteikö epäkohtia voisi nostaa esille. Ja jos alalla olisi yksiselitteisiä keinoja ongelmien poistamiseksi, nehän olisi jo tehty. Osa ongelmista on toki rahallisia resurssikysymyksiä, mutta esimerkiksi johtamiseen liittyvät asiat on tahto- ja taitoasioita, jotka pystytään hyvällä henkilöstöjohtamisella laittamaan kuntoon.